Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

”Älä huoli, kyllä me autetaan sitä raiskaamaan sut” – Sanat voivat olla ahdistelukokemuksessa yhtä traumatisoivia kuin kopelointi

Erään talvisen baari-illan päätteeksi vuonna 2013 olin päätynyt kaveriporukalla puolitutun asunnolle. Paikalla oli myös vanhempi, tukevassa humalassa oleva mies. Hän halusi näyttää jotakin asunnon makuuhuoneessa. Kieltäydyin seuraamasta, mutta hän jatkoi maanittelua. Sävy muuttui painostavaksi ja aloin ovella seisoessani vilkuilla lievästi hätääntyneenä muiden perään. Lopulta puolituttu huomasi tilanteen ja totesi nauraen: "Älä huoli, kyllä me autetaan sitä raiskaamaan sut, jos se siihen menee." Seksuaalirikoslaki on taas kuuma puheenaihe, sillä oikeusministeriön työryhmä luovutti tiistaina sen kokonaisuudistusta koskevan mietinnön oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.). Raiskauksen suostumusperusteisuuden lisäksi se käsittelee seksuaalisen ahdistelun rangaistavuuden laajentamista. Nykyinen laki kriminalisoi ainoastaan selkeästi koskettelemalla tehdyt teot. Ahdistelua ei silti ole vain kopelointi: kun Satakunnan Kansa kysyi kesäkuussa lukijoilta ahdistelukokemuksia, suuri osa kertoi niiden olleen tavalla tai toisella myös sanallisia. Väkivaltatutkija Satu Lidman piti sanallisen ahdistelun puuttumista seksuaalisen ahdistelun määritelmästä selkeänä puutteena. Työryhmän ehdotuksen sisältö seksuaalisen ahdistelun osalta ei ole kovin selkeä, mutta Ylen (7.7.2020) mukaan rangaistavuuden laajentaminen koskisi esimerkiksi epätoivottuja kuvia, kuten niin sanottuja "dickpicejä". Samassa artikkelissa ryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos toteaa, että myös ihmisen psyykkinen puoli voi joutua ahdistelluksi ja loukata siten tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Siinä hän on täysin oikeassa: unohdan tuskin koskaan vuosien takaista miehen painostusta ja puolitutun sanoja seurannutta pelkoa ja likaisuuden tunnetta. Ehdotus on toivoa antava. Rangaistavuuden laajentamisella voitaisiin sen mukaan osoittaa, ettei yhteiskunta suvaitse sanallisenkaan ahdistelun kaltaista käytöstä, ja siten vaikuttaa yleisiin asenteisiin. Tämä on juuri sellaista rakenteellista muutosta, jota hitaudestaan huolimatta tarvitaan.