Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Sinivalkone juhlapäivä o tääl

Suame 70-vuatisjuhlavuasi o käynnis. Kaks luakkaa valmistautuu koulu juhlii. Se tarkottaa Musa viipalekoulus koko koulu yhteist hetkee. Nimittäi piänes, kahre luaka, opettajahuanee ja kööki kokkoises koulus ei ol ko aula. Juhlii opellaa muutama laulu ja runoesitys. Tuntuu jännittävält. Koko kouluasjaki o meil aika uus ja kaikki juhlat juhlitaa ensmäist kerttaa. Juhlijoit o yhtees jottai neljäkyment, ko mukkaa o laskettu kaks opettajjaa, keittolatäti ja puheopettaja, jos se sattu olemaa mee koulus juur sinä päivän. Suame 80-vuatisjuhlavuasi o käynnis. Se kunniaks Länsi-Pori yläaste ja lukio järjestää yhteise, suure juhlatilaisuure koulu jumppasalis. Opettajat ottaa suure yhteisvastuu järjestelyist, vaik oppilaitaki o fölis. Teema-ajatuksen o kuljettaa juhlaviaraat läpi Suame historia muutoinki ko sotie kaut. Ohjelmaa o koostettu esityksii ja kuvvii yhres juantoje kans. Juhla juantajiks valkkaannui mää ja mu paras ystäväni. Tuntuu erityise ainutlaatuselt, ko aihepiirit käsittellee muitte muas tulekantajii ja jälleerakentamist Aravie kaut. Apuvoimin o nii äirikiäle ko yhteiskuntaopinki opettajat. Aijes, ko se tuntuu miälekkäält. Juhlapäivän pääl pujetaa lainaks saarut kansallispuvut ja airuet valmistautuu lipukantoo. Tuntuu silt, et meil o jottai sanottavvaa. Juhlaa ei tartte juast läpitte, vaa sihe saa keskittyy. Ylpeys suamalaisuurest alkaa nostaa päätäs. Suame 96-vuatisjuhlavuasi o käynnis. Mul o vuare aikan kaikemoisii hianoi tyätehtävii. Ne poikii marraskuu alkupäivii yllättävä kolahrukse postiluukust. Kirjee lähettäjän o tasavalla presirentti! Kutsu valtakunna ykkösjuhlii itkettää ja naurattaa sammaa aikaa. Valmistautumine alkaa samatiä ja mää muista, milt must tuntu kouluvuasin itsenäisyyspäivä juhlii valmistautues ja mää muisti, milt must oli tuntunu kulunee vuare ikimuistosis hetkis. Kutsust suurii juhlii tuli lämmi muisto itsenäisyyspäiväjuhlie joukkoo. Suame 100-vuatisjuhla o käynnis. Monemoist kinkerii o pitki vuat ja yrittäjät kehittellee kaikelaisii juhlavuare tuatteit myyntii. Eri tahot järjestää kilpailuit isämaa henkee ja juhlatunnelmaa nostetaa sitä mukkaa ko joulukuu lähenee. Koulu juhlii ei ennää ol, mut toisemoiset juhlat o luvas juur itsenäisyyspäivä tianois. Esikoise laskettu aika ossuu viikkoo aikasempaa. Omat tunnelmat o ollu jännittynneet, mut ei lainkaa samallail ko itsenäisyyspäivä lähestymine o aikasemmi ollu. Tänä vuan me sytytettää kaks vanha kans yhres kynttilät. Itsenäisyyspäivää virittäytymine ei vaari silkkileninkei, eikä historia ulkoo-opettelluu. Ole tullu sihe tuloksee, et rauha-aja elämäs tärkeint o muistaa, mist rauha synty, mitä se vaati ja millail sorast o selvitty. Niist funteerauksist voi kasat ittelles oma tava juhlii ommaa, itsenäist maat. Nostaa lipu salkoo, hiljentyy hetkeks ja kunnioittaa menneit sukupolvii. Ilma heit, ei olis meit.