Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Suomalaistutkija: EU-sopu voitto Saksalle ja Ranskalle, Suomi sai maatalouden kehittämisrahaa ja kirjauksen oikeusvaltiosta

Saksan Angela Merkel ja Ranskan Emmanuel Macron saapuivat rinnatusten päätöslehdistötilaisuuteen EU-kokouksen viidennen päivän aamuna tiistaina. Kaksikon ilmeet olivat syystä tyytyväiset. Saksan ja Ranskan akselin voitiin jälleen kerran sanoa toimineen ja vieneen yhdentynyttä Eurooppaa eteenpäin kohti uutta aikaa. EU-maiden johtajat saavuttivat aikaisin tiistaiaamuna sovun unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elvytyspaketista. Vääntöä oli jatkettu perjantaista. Brysselin kokous oli ensimmäinen fyysisesti läsnä ollen pidetty johtajien välillä koronaeristäytymisen jälkeen. Kertaluonteinen elvytyspaketti on luotu helpottamaan EU-maiden talouksien palautumista koronapandemiasta. Yhteensä 750 miljardin euron suuruisesta elpymisrahastosta 390 miljardia jaetaan tukena ja 360 miljardia lainana. Elpymisväline on voimassa vuoteen 2023 saakka. Rahoituskehys määrittää unionin budjetin vuosille 2021–2027. Seuraavan seitsemän vuoden budjetin kokonaistasoksi sovittiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotuksen mukaan 1074 miljardia euroa. Tutkija: Saksan ja Ranskan saavutus Euroopan unioniin paneutunut yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta näkee sovun olevan ennen kaikkea merkittävä voitto elpymisrahaston ideoijille ja ajajille, Saksalle ja Ranskalle. Jos paketti hyödyttää koko Eurooppaa ja siten täyttää sille annetun tarkoituksensa, koko Eurooppa on voittaja. Tavoitteena on saada Eurooppa elpymään kriisistä nopeammin ja normalisoida sisämarkkinoiden toiminta. Nettosaajana elvytyspaketista hyötyy eniten Etelä-Eurooppa, ennen kaikkea Italia ja Espanja. Itäinen Eurooppa taas hyötyy Miettisen mukaan siitä, ettei unionin monivuotisen budjetin rakenteeseen juuri kajottu. Pohjois-Euroopan maiden toivomat modernisaatiopyrkimykset jäivät puolitiehen, ja budjetin rakenne pysyi pääasiassa ennallaan. Suomi sai myönnytyksiä, häviää EU-ohjelmissa EU-maat olivat neuvotteluiden alkaessa eri kannoilla siitä, millainen elvytyspaketin jakosuhde tukien ja lainojen suhteen tulisi olla. Niin sanottu "nuuka nelikko" (Itävalta, Hollanti, Ruotsi ja Tanska) halusi neuvottelujen alusta asti kasvattaa paketin lainaosuutta ja pienentää tukia. Samaa halusi myös pääministeri Sanna Marin (sd.) Tämä pyrkimys toteutui. Ensimmäisessä esityksessä tukia oli vielä 500 miljardia euroa ja lainaa vain 250 miljardia euroa. Samaten Suomen ajama oikeusvaltioperiaate on tulossa mukaan päätösratkaisuun. Suomi sai siis vietyä neuvotteluissa tavoitteitaan läpi suorien tukien ja lainojen välisen suhteen kohdalla. Myös elpymisvälineen voimassaoloaikaa on lyhennetty Suomen tavoitteiden mukaisesti. Sen sijaan tavoite elpymispaketin koon pienentämisestä ei toteutunut. Miettinen näkee Suomelle voittona myös sen, että maa sai neuvottelujen loppuvaiheessa myönnytyksiä maaseudun kehittämisrahojen kautta. Suomi saa 400 miljoonaa euroa kansallisesti kohdistettua rahaa maatalouden tukiratkaisuihin. Suomi saa myös erillisen sadan miljoonan euron lisärahoituksen Pohjois- ja Itä-Suomen harvaanasutuille alueille. Suorien tukien leikkauksen kääntöpuolena on Miettisen mukaan se, että kun tukisumma pieneni 500 miljardista 390 miljardiin, leikkaukset koskevat pääasiassa EU-ohjelmien kautta kanavoitavia tukia, joista Suomi on hyötynyt. Nämä leikkaukset koskevat muun muassa EU:n Horisontti 2020 -tutkimusrahoitusta. – Suomen kannalta huonoa oli se, että kun lähdettiin leikkaamaan, leikattiin juuri EU-ohjelmista, joissa Suomi on ollut saamapuolella. Marin: lopputulos Suomelle hyvä Suomea EU-huippukokouksessa edustanut pääministeri Marin kommentoi neuvottelun tuloksia varhain tiistaiaamuna Twitterissä: "Kokonaisuus sisältää monia Suomelle tärkeitä asioita. Lopputulosta voidaan pitää Suomen näkökulmasta hyvänä" Marin on tyytyväinen siihen, että oikeusvaltioperiaate kytkettiin osaksi EU-varojen käyttöä. Valtioneuvoston tiedotteessa Marinin kerrottiin olevan tyytyväinen myös siihen, että pakettiin sisältyy ehdollisuus myös ilmastotavoitteisiin liittyen. Tiedotteen mukaan rahoituskehyksestä sekä elpymisvälineestä vähintään 30 prosentin on tuettava ilmastotavoitteita. Lisäksi kaiken rahoituksen tulee tukea Pariisin sopimuksen tavoitteita. EU-maiden johtajat neuvottelivat lähes ennätysajan, yli neljä päivää Brysselissä. Huippukokous alitti vain niukasti ennätyksen, joka on viiden päivän mittainen Nizzan kokous vuodelta 2000. Sovun syntymisestä kerrottiin tiistaina aamukuudelta. Kokousta johtava ranskalainen Michel ilmoitti asiasta Twitterissä kello 6.15 Suomen aikaa: "Sovinto!"