Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

"Rikollisjengi United Brotherhoodilla ei ole valta-asemaa vankiloissa" — Rikosseuraamuslaitoksen uusi johtaja Arto Kujala haluaa kaikki uhkaukset poliisille

Rikosseuraamuslaitos (Rise) on käynnistänyt toimenpiteitä henkilökuntansa suojaamiseksi uhkailulta ja väkivallalta, kertoo tuore pääjohtaja Arto Kujala . Jatkossa Rise muun muassa pitää huolta, että jokainen uhkatilanne tilastoidaan ja toimitetaan poliisille. – Vankilavirkailijoihin työn takia kohdistuvaan uhkailuun ja väkivaltaan tullaan puuttumaan kaikin mahdollisin keinoin, Kujala painottaa Lännen Medialle. – Poliisin on tutkittava huolella nämä tapaukset, myös sanalliset uhkaukset. Tästä meillä on jo ollut tapaamisia poliisin kanssa. Jokaisesta tapauksesta on seurattava tekijälleen tai tekijöilleen aidosti jokin seuraamus. LM:n tietojen mukaan rikollisjärjestö United Brotherhood (UB) on luvannut palkkioita Risen vankilaturvallisuudesta vastaavien esimiesten pahoinpitelyistä. Kuluneen kesän aikana kuusi Riihimäen vankilassa työskentelevää vartijaa joutui väkivallan kohteeksi eri tilanteissa työssä ja vapaa-ajalla. LM:n useamman lähteen mukaan viiden vartijan pahoinpitelyt olivat UB:n järjestämiä. Myös kuudennen kohdalla tilaajaksi epäillään UB:ta. – Kyllä, kaikki väkivaltatapaukset ovat liikaa, niin vankien väliset kuin henkilökuntaan liittyvät. Lakiin perustuva velvollisuutemme on huolehtia työntekijöidemme turvallisuudesta ja estää vankeusaikaiset rikokset. – Viranomaiseen viranhoidon takia kohdistuva uhkailu tai väkivalta on aina erittäin vakavaa ja tuomittavaa, oli kohteena vartija tai poliisi, Kujala painottaa. Kujala ei tässä vaiheessa halua avata tarkemmin valmisteilla olevia turvatoimenpiteitä. "Tilannetta on pikkuisen dramatisoitu" Ylijohtajana oikeusministeriössä työskennellyt Arto Kujala aloitti Risen pääjohtajana syyskuun alussa, kun vankeinhoitoa aiemmin johtanut Esa Westerbacka siirtyi eläkkeelle. Kujalan virka on viisivuotinen. Kujala johti ministeriössä kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosastoa, jonka yksi tehtävä on tulosohjata Riseä. – Ministeriössä työ oli poliittisten päätösten valmistelua, joten tällaisen 2 600 työntekijän laitoksen johtaminen on paljon käytännönläheisempää ja itsenäisempää. Olen innoissani tästä tehtävästä, Kujala kertoo. Vankilat ja vankilaturvallisuus ovat olleet viime kuukaudet poikkeuksellisen mediakiinnostuksen kohteena. Lännen Media uutisoi viime huhtikuussa (LM 28.4.), että Suomen vaarallisimmaksi liivijengiksi luokiteltu UB hallitsee suljettujen vankiloiden huumekauppaa, kiristää muita vankeja ja pakottaa jopa näiden omaisia rikoksiin. Syyskuun alussa keskusrikospoliisi iski suuroperaatiossa UB:n ja sen alajengin Bad Unionin (BU) kimppuun. Operaation seurauksena lähes koko UB:n jäsenistö johtajaa myöten on nyt Risen huostassa. – Itse suhtaudun skeptisesti siihen, että UB olisi saavuttanut väitetyn kaltaista vahvaa asemaa vankiloissa. Kyse on ennemminkin jengin aktivoitumisesta. – Näissä väitteissä on taustalla poliisin lakkauttamiskanne, jonka takia tätä tilannetta on pikkuisen dramatisoitu, Kujala muotoilee. Kujala viittaa Poliisihallituksen syyskuun alussa oikeudelle jättämään vaatimukseen kieltää välittömästi UB:n ja BU:n toiminta. Kujalan mukaan jengit ovat kautta aikojen yrittäneet vaikuttaa muihin vankeihin ja henkilökuntaan. – Itselläni on vahva luottamus siihen, että kyllä me vankiloissa tämä homma pystytään hoitamaan. Meillä on kaikki keinot ja ammattitaito siihen. Käytännöt yhtenäisemmiksi Vajaan kuukauden Riseä luotsannut Kujala kertoo raivanneensa ensitöikseen punakynällä kalenteriinsa tilaa. Vapautuneen ajan hän aikoo käyttää kiertämällä vankilat läpi syksyn ja kevään aikana. – Haluan tavata ja kuunnella koko henkilökuntaa johtajista vartijoihin. Haluan tietää, mitä organisaatiossa ja yksittäisissä laitoksissa oikeasti tapahtuu, Kujala sanoo. Ensimmäiseksi Kujala aikoo yhtenäistää eri vankiloiden käytäntöjä. Hänen mukaansa esimerkiksi vankien poistumislupia, hallussapitopäätöksiä tai valvottua koevapautta koskevat ratkaisut eivät voi vaihdella sen mukaan, mihin päin maata vanki on sijoitettu. – Kyse on oikeusturvasta, sillä sinänsä lainmukaiset mutta toisistaan poikkeavat ratkaisut voivat aiheuttaa eriarvoista kohtelua eri laitoksissa. Tämä on ongelma, eikä hyväksyttävää kokonaiskuvan kannalta, Kujala perustelee. Tärkeinä satsauksina Kujala näkee myös AMK-koulutettujen vartijoiden määrän lisäämisen vankiloissa ja koko henkilökunnan täydennyskouluttamisen. Kujala ei usko pidempien vankeusrangaistusten tehoon rikollisuuden ehkäisyssä. – Paljon suurempi vaikuttavuus on seuraamuksen sisällöllä. Rangaistusten pitäisi olla nykyistä vaativampia eli sellaisia, että rikoksentekijä joutuisi oikeasti työstämään ongelmiaan, millä olisi aidosti vaikutusta hänen tulevaisuuteensa, Kujala sanoo. Rikosseuraamuslaitoksella (Rise) on 26 vankilaa, joista suljettuja laitoksia on 15 ja avovankiloita 11. Vuonna 2018 vapaudesta vankilaan joutui noin 5 550 vankia, keskimäärin vankiloissa istui päivittäin noin 2 900 vankia. Viime vuoden lopussa elinkautista vankeusrangaistusta suoritti 185 vankia. Uusia yhdyskuntaseuraamuksia Risen täytäntöönpantavaksi tuli noin 3 700, päivittäin yhdyskuntaseuraamusta suoritti noin 3 000 henkilöä. Risessä työskentelee reilut 2 600 henkilöä, joista reilut 40 prosenttia on naisia.