Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalitulos Eurovaalikone Satakunta Urheilu MM-kiekko Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Ennen kriisiin varauduttiin salaa

Sotien jälkeisistä vaaran vuosista on kirjoitettu hyllymetreittäin kirjoja. Monella tulee varmasti ensimmäisenä mieleen asekätkentä, koska siitä on julkisten oikeudenkäyntien takia ollut eniten materiaalia saatavilla kirjailijoiden käyttöön. Aseiden ja muun sotilasmateriaalin kätkeminen oli hyvinkin perusteltua varautumista pahan päivän varalle. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet muut varautumissuunnitelmat joita tuolloin tehtiin. Joissain varuskunnissa henkilökunta sai määräyksen varustaa niin sanotun kakkoskaapin oman henkilökohtaisen varustekaapin lisäksi. Kakkoskaappiin laitettiin täydelliset varusteet yhdelle tai kahdelle sotilaalle. Miksi näin tehtiin? Jos varuskunnassa oli töissä esimerkiksi 200–300 sotilasta, ja jokainen valmisteli omien varusteidensa lisäksi myös kahden muun sotilaan varusteet, oli pataljoonan kokoinen iskujoukko taisteluvalmiina hyvinkin nopeasti. Aikaa ei tuhlaantuisi yhtään ylimääräiseen varustamiseen. Tuolloin asia salattiin, jotta Neuvostoliitto ei saisi vihiä suomalaisten varautumisesta uuteen sotaan. Oma lukunsa olivat sodan kokeneiden reserviläisten omat varautumissuunnitelmat. Porissa sijaitsevassa Kallon saaressa kokoontui sotien jälkeen vielä vuosikymmenien ajan reservinupseereista koostunut "kallolaisten" ryhmä. Kallolaiset tekivät omia puolustussuunnitelmiaan piilossa katseilta. Erään kallolaisiin kuuluneen kankaanpääläisen sotaveteraanin jäämistöstä löytyi muun muassa tarkat muistiinpanot Karvianjoesta. Mies oli kartoittanut joesta paikat, mistä panssarivaunut pääsevät kahlaamalla yli. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että etukäteen tiedettiin, mihin kohtaan jokea kannattaa laittaa panssarintorjuntamiehiä asemiin. Nykyään puolustusvoimat varautuu hyvinkin avoimesti nopeisiin kriisitilanteisiin. Esimerkiksi Porin prikaatista Säkylästä ja Niinisalosta löytyy varusmiehistä koostuvia valmiusyksiköitä. Ne ovat käytännössä niitä joukkoja, jotka pystytään lähettämään kriisin puhkeamisen jälkeen nopeasti taisteluun. Asiasta on kerrottu avoimesti julkisuuteen. Samalla on lähetetty viesti sekä oman maan kansalaisille että naapurimaille, että Suomi pystyy nykyään reagoimaan nopeasti syntyneisiin kriiseihin.