Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Arvio: Waldenström kuvaa elävästi Merikarvian kylien kehitystä

Stellan Waldenström: Sastmola svenska ortnamn och bebyggelsehistoria. Svenska kulturfonden i Björneborg. Taitto: Aarne Seppälä. Pori 2019. 712 sivua. Vuonna 1967 lopetti Merikarvian Kasalan ruotsinkielinen kansakoulu toimintansa. Väestökato ja kielisuhteiden muutos olivat tehneet tehtävänsä. Mutta koulu oli sinnitellyt vuoden kauemmin kuin kylän suomenkielinen kansakoulu, minkä Stellan Waldenström tyytyväisenä vie kirjoihin. Uudessa massiivisessa kirjassa hän on elävästi kuvannut Kasalan ja muiden Merikarvian kylien kehitystä ylimalkaan ja erityisesti kaksikielisyyttä. Vaikka Waldenströmin painopiste on vertailevassa nimistötutkimuksessa, hän ei unohda ihmistä olipa sitten kysymys tunnetuista Antti Ahlströmistä tai Anna Rogelista tai vaatimattomista arjen puurtajista. Kasalan koulunkin historiassa hän korostaa sen opettajan Lennart Appelön 40 vuotta kestänyttä toimintaa. Merikarvian ruotsinkielinen nimi Sastmola johtuu Satakunnan keskiaikaisen suurpitäjän Sastamalan nimestä ja kalastusoikeuksista (kuten Ahlaisten Hvittisbofjärd huittislaisten kalastusoikeuksista). Waldenström alkoi tutkia Merikarvian ruotsalaisperäistä sanastoa jo 30 vuotta sitten. Mutta sitten työ keskeytyi ja Waldenströmin tutkimukset johtivat viiteen Satakunnan ruotsinkielistä paikannimistöä perusteelliseen käsitelleeseen teokseen, joissa oli mukana yli 6000 paikannimeä. Suurimman osan tästä työstä Waldenström teki maanmittausinsinöörin virkatyön ohella. Vuodesta 2015 hän on ollut eläkkeellä. Rauman seudun ruotsinkielinen nimistä odottaa vielä tutkijaansa. Waldenström luovutti Merikarvialla kirjan julkistamistilaisuudessa kappaleen kirjaansa Kasalassa tilaansa viljelevälle Hannes Peltomäelle , "viimeiselle Merikarvian syntyperäiselle ruotsinkieliselle /ruotsalaiselle)". Kirjassa käsitellään Peltomäen sukua niin kuin monen muunkin sukua, mutta tarinan mukaan ensimmäiset Kasalan asuttajat olivat tuulentuomat ruotsalaiset kalastajat Inke ja Ake. Waldenström muuten kiistää Martti Santavuoren Merikarvian historiassaan (1961) esittämän käsityksen, että suomalaisia olisi alueella ollut jo ennen Ruotsista tulleita uudisasukkaita. Äitinsä puolelta Turun saaristosta polveutuvan Waldenströmin rikassisältöinen kirja tarjoaa kaiken löydettävissä olevan olennaisen tiedon Merikarvian (ja osin Siikaisten) kieli- ynnä muusta menneisyydestä ja kertoo merenraikkaasti myös nykyisyydestä. Sen Merikarvian tunnetusti vireä kulttuurielämä ja kotiseutuhenki ovat ansainneet.