Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Näin parjattu aktiivimalli vaikutti – Mitään lukuja työllisyysvaikutuksesta tuore tutkimus ei pystynyt osoittamaan

Aktiivimalli kasvatti työttömien taloudellisia kannustimia lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiseen. Ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien työllistyminen kasvoi. Aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on kuitenkin vaikea erottaa hyvän työllisyystilanteen vaikutuksista. Sen takia mallin työllisyysvaikutuksista ei pystytty antamaan mitään lukuja, kun Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ja Turun yliopiston tutkimus aktiivimallin vaikutuksista julkistettiin perjantaina. – Malli otettiin käyttöön aikana, jolloin työllisyys oli vahvassa kasvussa. Sopivaa verrokkiryhmää ei ollut, professori Roope Uusitalo perusteli johtopäätösten vaikeutta. Aktiivimalli alensi työttömyysetuutta yli kolmannekselta työttömiä, kokonaan työttömiltä noin puolella. Heitä on ollut yli 100 000. Leikkuri osui erityisesti vanhimpiin työttömiin. Yli 55-vuotiaista työttömistä päiväraha pieneni noin puolella. TE-toimistoista tuli kritiikkiä TE-toimistojen henkilökunnalle suunnatun kysely- ja haastattelututkimuksen mukaan työttömien työnhakijoiden halukkuus osallistua palveluihin lisääntyi aktiivimallin käyttöönoton jälkeen. Kasvaneeseen palvelutarpeeseen vastattiin lisäämällä palvelujen tarjontaa. Siitä huolimatta malliin suhtauduttiin TE-toimistoissa varsin kriittisesti. Sitä ei nähty työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä. Kyselyn ja haastattelujen mukaan aktiivimallin avulla ei pystytä vastaamaan erilaisten työnhakija-asiakkaiden motivaatioon, tarpeisiin ja edellytyksiin aktivoitua. Sen takia sitä pidettiin eriarvoistavana, epäoikeudenmukaisena ja vääriin asiakasryhmiin kohdentuvana. Aktiivimallin nähtiin kannustavan vääränlaiseen aktiivisuuteen, joka ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen. Palveluja vahvistetaan Työministeri Timo Harakka (sd.) kiitti tutkijaryhmää huolellisesta työstä. Hän sanoi, että yksi raportin tärkeimmistä tuloksista on se, että aktiivimalli lisäsi TE-palvelujen käyttöä ja kysyntää. – Työttömien palvelut turvataan ja niitä entisestään vahvistetaan nyt, kun hallitus purkaa aktiivimallin leikkurin, Harakka sanoi. Hän muistutti työllisyyspalveluihin osallistumisen velvoittavuudesta. – Parhaillaan valmistelussa on työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus, joka tukee työttömyysjaksojen lyhentymistä ja kannustaa työnhakuun. Tämä yksilöllisen työnhaun tuen malli rakennetaan siten, että työttömän oikeudet ja velvollisuudet ovat siinä tasapainossa. Uudessa mallissa palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan. Hallitus antaa siitä esityksen syksyllä 2020. – Tämä uudistus valmistellaan lisäksi siten, että sen vaikuttavuus voidaan jälkikäteen arvioida, Harakka sanoi. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelman mukaan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. – Koska tarkkoja lukua ei saatu, meitä velvoittaa 30 000:n työllisyystavoite ensi syksyyn mennessä. Raportti antaa aihetta panostaa juuri niihin palveluihin, mitä hallitus on tekemässä, Harakka sanoi. Hallituksella pitäisi ensi syksyn budjettiriihen mennessä olla tehtynä toimet, joilla saadaan 30 000 työllistä lisää. Purkua on valmisteltu Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti jo elokuussa lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen työttömyysturvan aktiivimallin kumoamisesta. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2020. Se tarkoittaa sitä, että työttömyysetuutta saavan henkilön aktiivisuutta ei enää seurattaisi mallin mukaisesti eikä aktiivimalli leikkaisi 1.1.2020 alkaen kertynyttä työttömyysetuutta. Jos työttömyysetuutta on aiemmin aktiivimallin perusteella alennettu, se palautuisi normaalin suuruiseksi vuoden 2020 alusta. Tammikuussa maksuun tuleviin mutta vuonna 2019 kertyneisiin työttömyysetuuksiin aktiivimallin leikkurit vielä vaikuttaisivat. Aktiivimalliin liittyi työttömyyden alkuun asetettavan omavastuuajan lyhentäminen aiemmasta seitsemästä arkipäivästä viiteen arkipäivään. Työttömyyden alun omavastuuaikaa ei lakiluonnoksessa esitetä muutettavaksi, joten se olisi jatkossakin nykyinen viisi arkipäivää. Aktiivimallin kannustaa työttömiä vastaanottamaan lyhytaikaisiakin työtarjouksia ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin taloudellisen sanktion uhalla. Työttömän päivärahaa leikataan noin kolmen kuukauden ajaksi, ellei hän täytä aktiivisuusehtoa. Aktiivisuusehdon täyttämiseksi työttömän on kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana joko tehtävä vähintään 18 tuntia työssäoloehtoon luettavaa palkkatyötä, tai osallistuttava vähintään viiden päivän ajan työllistymistä edistäviin palveluihin, ansaittava yritystoiminnassa vähintään 242 euroa. opiskeltava viisi päivää TE-toimiston kanssa sovittuja opintoja tai osallistuttava viisi päivää palveluntarjoajien järjestämään työllistymistä tukevaan palveluun. Jos työtön ei ole täyttänyt aktiivimallin edellytyksiä noin kolmen kuukauden tarkastelujakson loppuun mennessä, alennetaan työttömyysetuutta 4,65 prosenttia seuraavien 65 maksupäivän ajaksi. Käytännössä koko ajan työttömänä olevat menettävät työttömyysetuuden yhdeltä päivältä kuussa kolmen kuukauden ajan. Aktiivimalli tuli voimaan tammikuun alusta 2018. Aktiivisuusehto ei koske niitä, jotka saavat työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta, jotka toimivat omais- tai perhehoitajana tai jotka ovat hakeneet työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea ja odottavat päätöstä. Myös lomautetut on osittain vapautettu aktiivimallista, sillä heidän kohdallaan aktiivisuuden seuranta alkaa vasta, kun lomautus on kestänyt yhtäjaksoisesti 64 päivää.