Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Alkoholin ulosmyynnistä ei tullut suurta hittiä – Seuraavaa askelta odotetaan ravintola-alalla: "Sillä olisi jo iso merkitys"

Suurin osa suomalaisista nauttii edelleen oluensa tai siiderinsä mieluummin ravintolassa kuin ostaa niitä sieltä mukaansa. Valtavaa kiinnostusta niiden ulosmyyntiin ei ole ollut ravintoloillakaan, vaikka alkoholilain muutos on mahdollistanut sen maaliskuusta 2018 lähtien. Ravintola- ja matkailualan etujärjestö MaRa:n toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan alalla odotetaankin seuraavaa askelta, jolla olisi jo iso merkitys. Pitkään haaveiltu lakiuudistus ei ole kuitenkaan edennyt. – Se, että ravintolat saisivat myydä myös mietoja viinejä ulos. Ravintoloilla on nykyään paljon omaa tuontia, ja on myös pieniä maahantuontiyrityksiä, joiden viinejä ei saa Alkosta lainkaan. Ajatuksena olisi, että esimerkiksi ruokaravintolat saisivat myydä listalta viinejään lounaan tai illallisen yhteydessä halukkaille. Lapin mielestä se olisi hyvä tapa edetä kohti tulevaisuutta, jossa viinit ilmestyvät myös ruokakauppojen hyllyille. – Tämä olisi hyvä välivaihe, ja sillä olisi tietysti ruokaravintolojen kannattavuutta parantava merkitys. Alkoholin haittojen kanssa sillä ei olisi mitään tekemistä, koska se ei lisäisi alkoholinkulutusta käytännössä ollenkaan. Saavatko kaikki myydä viinejä? Suomen Champagne-seuran puheenjohtaja John Gammals kannattaa lämpimästi ajatusta. Samppanjan juontia edistävän seuran toiveena on muutenkin, että alkoholikulttuuri muuttuisi Suomessa eurooppalaisempaan suuntaan. Suomessa kaikki alkoholiin liittyvä toiminta on niin tarkasti säädeltyä. Hän uskoo, että viininharrastajat ostaisivat mielellään ravintolojen juomavalikoimasta makuja, joita ei välttämättä Alkosta saa. Kunhan niiden hinta on kohdillaan. Ravintolahintoja Gammals pitää Suomessa aika korkeina. Viini voi maksaa enemmän kuin ruoka. – Silloin se ei ehkä enää kiinnosta. Riippuu hinnoittelusta. Mikäli mietojen viinien ulosmyynti tulisi mahdolliseksi, myyntiluvan saajista olisi Gammalsin mukaan syytä keskustella. – Saako joku take away -hampurilaispaikka myydä myös viinejä? Missä se raja menee? Alle kymmenen prosenttia anniskelupaikoista on hakenut lupaa ulosmyyntiin Valviran tilaston mukaan Suomessa oli viime vuonna yhteensä lähes 9 000 luvan saanutta anniskelupaikkaa. Alkoholin vähittäismyynnin sisältäviä anniskelulupia niistä on tällä hetkellä vain 850 yrityksellä. Myyntiluvan saaneissa on kirjo ravintoloita, kahviloita, huoltamoja, hotelleja ja pitserioita ympäri Suomea. MaRa:n Timo Lapin mukaan ulosmyynnin mahdollistanut lakiuudistus oli periaatteellisesti tärkeä, mutta liiketaloudellisesti sillä ei ole ollut suurta merkitystä. – Sinänsä tervetullut muutos, mutta tiedettiin jo etukäteen, ettei siitä isoa hittiä tule. Eniten uudistuksesta ovat hyötyneet panimoravintolat, joilla on lupa myydä niin sanottua käsityöläisolutta, enintään kuitenkin 12-prosenttista. Käsityöläisoluista puhutaan silloin, kun kalenterivuoden aikana tuotettujen alkoholijuomien määrä ei ylitä 500 000 litraa. – Ulosmyynti on ollut heille hyvä lisä, mutta sielläkään se ei ole niin merkittävässä roolissa ollut, Lappi kertoo. Hyötyjiin hän laskee myös matkailupaikkakunnilla sijaitsevat ravintolat, joilla ei ole kauppaa lähellä. Lappi huomauttaa, että vähittäismyynnin lupa maksaa ravintoloille jonkin verran, ja myyntiehdot ovat samat kuin ruokakaupoilla. Enintään 5,5-prosenttisia alkoholijuomia saa myydä vain kello 9–21 välillä. – Lupamaksu on sen verran korkea, että myyntiä täytyy olla jonkun verran, jotta se kannattaa. Perusoluessa ravintolan on hyvin vaikea kilpailla kaupan kanssa. Kaupan kulut ovat niin paljon pienemmät kuin ravintolalla, etteivät ne pysty samanlaiseen hintakilpailuun millään. Asiakkaat haluavat lopun pullosta mukaansa Samaa kertoo Fondiksen vt. toimitusjohtaja Markus Apuli, joka luotsaa Vaasan keskustassa yhtiön ruokaravintolaa, yökerhoa, baaria sekä golfkentällä sijaitsevaa ravintolaa. Vähittäismyyntilupa heillä on vain golfkentän ravintolassa. Suurta vaikutusta sillä ei ole kokonaismyyntiin ollut. – Kuumana kesäpäivänä asiakkaat saavat ostaa olutta tai siideriä golfkierrokselle matkaan. Enemmänkin se on palvelutuote, Apuli luonnehtii. Keskustassa taas ruokakaupat ja Alko sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä. Ulosmyynti ei Apulin mukaan kannata, kun kaupoilla hyvät valikoimat miedoimmissa alkoholijuomissa. Viinien ulosmyynnille Apuli näkee olevan kysyntää. Erityisesti turistit ovat kyselleet, voivatko ostaa ravintolan hiukan parempia viinejä mukaansa – tai ainakin loput maistamastaan pullosta. – Tietyt viinit ovat vain pullomyynnissä. Jos asiakas haluaa lasin parempaa viiniä ja lopun saisi mukaan, sillä olisi asiakkaille jo selkeä lisäarvo. Juttua muokattu 1.8. kello 13:07: Muutettu Markus Apulin kommenttia kauppojen juomavalikoimista. Kauppojen valikoimat ovat hyvät, mutta eivät paremmat kuin ravintoloissa. Uusi alkoholilaki tuli kokonaisuudessaan voimaan 1. maalikuuta 2018. Anniskeluravintolat saavat myydä olutta, siideriä sekä muita 5,5-prosenttisia alkoholijuomia, mutta vain kello 9–21 välillä. Alkoholin ulosmyynti on luvanvaraista ja vaatii vähittäismyyntiluvan. Alkoholin myyntiin oikeuttava vähittäislupa maksaa anniskelupaikalle 225 euroa. Ensimmäisen vuoden jälkeen vuotuinen valvontamaksu on 200 euroa. Alkoholin anniskelulupa maksaa 650 euroa.