Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Analyysi: Katovuoden koettelema maatalous kiinnosti puolueita vielä syksyllä – vaalien alla viljelyn kannattavuudesta on oltu hiljaa, vaikka elintärkeät ratkaisut ovat edessä

Kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus on jäänyt vaalikeskusteluissa unohduksiin lihaverovääntöjä lukuun ottamatta. Ero on suuri verrattuna Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleihin, joissa maanviljely nousi näkyvään rooliin. Kuivuus vei ison osan sadosta, mikä herätti länsinaapurissa puolueet toisensa jälkeen miettimään, miten turvataan oma tuotanto ja tarvittava huoltovarmuus. Katovuoden jälkeen syksyllä Suomenkin eduskunnassa vallitsi harvinainen konsensus maatalouden kriisipaketista. Eduskuntavaalien alla maataloutta on pontevimmin pitänyt esillä kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah . Essayahin kotikunta Lapinlahti on iso lähes sadan maitotilan ja Valion yksikön pitäjä. Kymmeniätuhansia työntekijöitä Entä mitä ruuantuotannosta kirjoitetaan suurimpien puolueiden vaaliohjelmissa? Vaikka maatalouden ympäristökuorma mainitaan sdp:n vaaliohjelmassakin, puolueen maatalouslinjaukset ovat kyllä monipuolisemmat kuin mitä puheenjohtaja Antti Rinteen juuttumisesta ruuan verotussanomisiinsa voisi päätellä. Sdp:n tavoitteena on nostaa koko ruokaketjun kannattavuutta. Toisaalta ohjelmassa todetaan, että sdp on suomalaisen ruuan kuluttajan ja kotitalouksien puolestapuhuja. Entä ruuan tuottajan? Ruokaketju työllistää Suomessa myös kymmeniätuhansia elintarviketyöläisiä. Maatalous-sanaa saa etsiä Kokoomuksenvaaliohjelmasta on etsittävä mainintoja maataloudesta. Elintarvikkeiden huoltovarmuus on puolueen mukaan turvattava. Kokoomus kiinnittää huomiota myös normien purkuun ja viennin vauhdittamiseen. Maaseudusta ei puolueen ohjelmassa juuri puhuta yksinään, vaan maaseutu mainitaan sidoksissa kaupunkien työssäkäyntialueisiin ja hyvinvointiin. – Tuetaan maaseutuelinkeinojen mahdollisuuksia hyötyä kasvavien kaupunkiseutujen kehittyvistä markkinoista muun muassa helpottamalla raaka-aineiden jalostamista jo tiloilla, siinä todetaan. Kokoomuksella on perinteisesti viljelijä-äänestäjiä etenkin Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Ainoa EU-päätöksistä puhuja Keskusta on Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn (22.2.) mukaan menettänyt neljässä vuodessa parikymmentä prosenttiyksikköä viljelijäkannatuksestaan. Tästä huolimatta keskusta on alkutuottajien selkeästi suurin puolue. Keskusta toteaa, että ruuantuotannon jatkuminen Suomessa pitää varmistaa kansallisilla ja EU:n päätöksillä. Puolueen mielestä tuet on kohdistettava ruokaa tuottaville aktiivisille tiloille, kun sdp painottaa tukien ohjaamista kestävää ruuantuotantoa tukevaksi. Keskustan laaja ohjelma alleviivaa kotimaisia puhtaita ja korkealaatuisia elintarvikkeita huoltovarmuuden ylläpitäjänä. Uudistavaa maataloutta Vihreät haluaa vähentää eläintuotannon tukia. Vihreiden ohjelmassa todetaan myös, että kasvisperäisen proteiinin kilpailuasemaa pitää parantaa kohdennetulla tuella ja eläinperäisiin tuotteisiin kohdennetulla korkeammalla verotuksella. Vihreiden entinen isäntä Ville Niinistö kiertää Suomea jo eurovaalit mielessään. Hän sanoi viime viikolla, että verotusta suurempi asia ruuantuotannossa on tuen ohjaaminen uudistavaan maatalouteen ( Ilkka ja Pohjalainen 29.3.). Moni ehkä miettii uudistavan maatalouden tarkempaa määritelmää. Onko esimerkiksi biokaasulaitoksellaan energiaomavarainen maitotila osa sitä? Perussuomalaiset keskittyvät lyhyehkössä vaaliohjelmassaan maahanmuuttoon ja työhön, eikä maatalous kerää erikseen mainintoja. Yleinen talouskasvu tärkeää Maataloustuottajien MTK:n maatalousjohtajaa Johan Åbergiä ihmetyttää, miten vähän eduskuntavaalien alla on puhuttu ja kirjoitettu EU:sta ja Suomen roolista siinä sekä EU-tavoitteista. Suomen EU-linjaukset ovat maataloudelle elintärkeitä, sillä unionin maatalouspolitiikan seuraavaa uudistusta valmistellaan parhaillaan. – Suomen maatalouden erityisasema ja rahoitusasema EU:ssa pitää pystyä turvaamaan. Lisäksi olisi hyvä mieltää, että maataloudelle on tärkeää yleinen talouskasvu ja kuluttajien ostovoiman vahvistaminen. Åberg kaipaa keskustelua myös muun muassa viljelijöiden jaksamisesta ja byrokratian keventämisestä. – Päätöksenteossa ei saa synnyttää uusia kustannuksia.