Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

STUKin ylitarkastaja kumoaa huhut, että Suomenlahden kesäkuinen säteily olisi peräisin Karjalankannakselta – "Vastaavia havaintoja tehdään 2–3 kertaa vuodessa, viimeksi maaliskuussa"

Säteilyturvakeskuksen STUKin ylitarkastaja Antero Kuusi kumoaa myös huhun, jonka mukaan kesäkuun puolivälissä Suomenlahdella havaitun pienen säteilymäärän alkuperä olisi Karjalankannaksella Siestarjoella. Siestarjoella ydinreaktiota käytetään tutkimustarkoituksiin. Perjantaina STUK otti kantaa sosiaalisessa mediassa levinneeseen huhuun, jonka mukaan kyseessä olisi ollut ydinvoimalapalo ja se aiheuttaisi säteilyvaaraa myös Suomeen. STUKin mukaan tuokaan huhu ei pitänyt paikkaansa. STUK myös ohjeisti, että joditabletteja ei ole mitään syytä syödä, koska mitään vaaraa ei ole. Siestarjoella mahdollisesta tapahtuneesta onnettomuudesta kertoi myös venäläinen sanomalehti Novyje Izvestija . Kuusen mukaan väitteitä Siestarjoen onnettomuudesta kiersi jo alkuviikosta. – Silloinkin tiedot olivat todella epämääräisiä. Niissä ei ole oikein ollut mitään perää, kun silloin asiaa selvittelimme. Alkuperä voi olla esimerkiksi ydinvoimalan huoltotyö Kuusen mukaan radioaktiivisia isotooppeja oli niin pieniä määriä, että niitä on hyvin hankala paikallistaa. – Luotettava paikallistaminen edellyttää useampia havaintoja. Aika usein nämä jäävät kohtuullisen laajaa aluetta lukuun ottamatta epävarmoiksi. Kuusen mukaan noin pieni säteilymäärä vain yhden vuorokauden aikana voi tulla esimerkiksi ydinvoimalalaitoksen isommasta huoltotyöstä, ei onnettomuudesta. Jos kyseessä olisi ollut onnettomuus ydinvoimalassa tai Siestarjoella, havaintoja olisi ollut myöhemminkin. – Havainnot on tehty niin, että ilmaa pumpataan filtterin läpi. Keräysaika on yksi vuorokausi eli radioaktiiviset isotoopit havaittiin yhden päivän näytteistä. Edellisen ja seuraavan päivän näytteissä ei ollut mitään. Määrä oli muutamia mikrobeckerelliä kuutiossa ilmaa. – Tässä puhutaan olemattomista määristä. Yksi mikrobeckerelli tarkoittaa, että kerran 11 päivässä yksi hiukkanen hajoaa. Ainoa tapa, millä tällaista pystyy havaitsemaan, että pumpataan valtava määrä ilmaa suodattimen läpi. Suodattimesta saadaan mitattua koko ilmamäärän aktiivisuus, Kuusi selittää. STUK ihmettelee, miksi havainto sai nyt paljon julkisuutta Kuusen mukaan vastaavan kokoisia havaintoja kuin kesäkuussa tehdään 2–3 kertaa vuodessa. Edellisen kerran samanlainen havainto tehtiin 18. maaliskuuta. Kuusen mukaan STUKin asiantuntijat ovat ihmetelleetkin, miksi juuri tämä havainto sai niin paljon julkisuutta, vaikka vastaavia havaintoja tehdään muutamia vuodessa. – En tiedä, onko sellainen ympäristö, että kaikenlaiset poikkeamat kiinnostavat enemmän, onko hiljainen kesä vai onko jollakin ollut kiinnostusta lähteä levittämään asiaa Venäjällä.