Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Konsultin käytöstä pitää saada konkreettisia tuloksia

Olen veronmaksajana sitä mieltä, että jos konsulttipalveluista maksetaan 1,5 miljoonaa euroa, ja vaikka sen osuus kaupungin kokonaisbudjetista on vain prosentin osia, niin konkreettisia tuloksia tulee toki saada. Tavalliselle kuntalaiselle tulee mieleen, että heidän palkkaamansa viranhaltijat antavat heille kuuluvan työnsä muiden hoidettavaksi ja itse vain kahvittelevat. Porin teknillinen seura teki 1960-luvun loppupuolella kaupungille esityksen järjestelypäällikön toimen perustamisesta. Laajahkojen selvitysten jälkeen se vihdoin perustettiin ja allekirjoittanut valittiin tehtävään vuonna 1974. Näin jälkeenpäin voin todeta, että kaupunki sai niin sanotun sisäisen konsultin, jonka tehtäviä ei ollut tarkkaan rajattu. Kaupunginjohtajat ja kaupunginhallitus usein miten päättivät, mitä ”jäpä” tekee ja kokemuksen myötä myös itseltä tuli ideoita toimintojen kehittämiseen. Esimerkkinä työn monipuolisuudesta on Surako (suunnittelu, rakentaminen ja koordinointi). Siinä silloiset kaupungin laitokset sähkö- ja puhelinlaitos sekä vesi- ja viemärilaitos ja silloisen rakennusviraston kadunrakentajat (6-8 henkilöä) kokoontuivat kerran kuussa hoitaen koordinaation. Ensimmäisen kymmenen vuoden kuluessa muun muassa laskettiin, että puhelin- ja sähkölaitos säästi tuolloin kaivukustannuksissa noin 3 miljoonaa markkaa panemalla johtonsa samaan kaivantoon. Yhteistyöstä oli tietysti hyötyä myös uusia rakennusalueita käyttöön otettaessa. Järjestelypäällikön vastuualueisiin kuului muun muassa lähettitoiminnan organisointi, henkilöstöhallinnon uudistaminen, keskitetyn hankintatoimen järjestäminen, satamalaitoksen, kaupunginsairaalan vastaanottotoiminnan ja lentokentän kehittäminen. Siis lähes kaikkea mahdollista kirjastotoimen kehittämisestä sairaalan vastaanottotoiminnan hoitamiseen. Yksi ihminen ei tietenkään voinut aluksi hallita koko kenttää, mutta kun itse vähitellen tajusi, että hommat on tehtävä yhdessä töitä tekevän henkilökunnan kanssa, niin se takasi onnistumisen mahdollisuuden. Konsulttien käyttö vaikeiden hallinnollisien asioiden ratkaisemiseksi antaa kuvan siitä, että asiaa tutkitaan ja selvitellään. Jos työn valmistuttua ei synny mitään uusia päätöksiä ja asiaa koskevia ratkaisuja, tulee kuntalaiselle herkästi mieleen, että se oli vain lisäajan saamiseksi tehty operaatio, eikä mitään aiotakaan muuttaa. Järjestelypäällikölle, joka myöhemmin muuttui kehittämispäälliköksi, syntyi vuosien mittaan paljon merkittävää tietoa, joten häntä kannatti kuunnella ennen päätöksen tekoa. Myös toimialajohtajille organisaatioidensa toiminnasta syntyviä tietoja kannattaisi hyödyntää kaupunginhallituksessa. 140-vuotiaan Porin lyseon vuoden lyseolaiseksi valittu Timo Aro oli seuraajani. Oltuaan muutaman vuoden Porin kehittämispäällikkönä, hän perusti oman firman, joka nyt tarjoaa palveluita kaupunkien kehittämiseksi ja oikeaksi johtamiseksi. Monet määräykset ovat muuttuneet ja organisaatiot kasvaneet isoiksi. Vaatii hyvää yhteistyötä sekä toistensa parempaa ymmärtämistä, jotta työt saadaan kunnolla hoidetuiksi. Raimo Soukki Pori Artikkelia korjattu: Tekstissä luki virheellisesti, että Surakon tehtäväalueisiin kuului muun muassa lähettitoiminnan organisointi, henkilöstöhallinnon uudistaminen, keskitetyn hankintatoimen järjestäminen sekä satamalaitoksen, kaupunginsairaalan vastaanottotoiminnan ja lentokentän kehittäminen. Surakon sijaan kyseessä olivat kuitenkin järjestelypäällikön tehtäväalueet.