Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Hallinto-oikeuden päätös yllätti kyläyhdistyksen uudet aktiivit – nyt heidän täytyy selvittää, mistä kaatopaikka-asiassa on kaikessa laajuudessaan kyse

Kellahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Viliina Välimäki ihmetteli torstaina Vaasan hallinto-oikeudelta tullutta postia. Saapuneen tiedonannon mukaan hallinto-oikeus on hylännyt kyläyhdistyksen tekemän valituksen Kellahdessa Peittoon alueella sijaitsevan Fortumin teollisuusjätekeskuksen toiminnasta. Yhdistyksen hallituksessa on ehtinyt väki vaihtua sen jälkeen, kun edelliset aktiivit tekivät valituksen loppuvuodesta 2018. Välimäki ei oikein osaa sanoa, miten asian kanssa edetään. – Me yritämme nyt tutustua, mistä tässä päätöksessä on kyse. Kyläyhdistyksen valitus koski Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) myöntämää ympäristölupaa Fortumin vaarallisten jätteiden kaatopaikalle. Fortum Waste Solutions sai luvan muun muassa jätteiden käsittely- ja loppusijoitusalueiden laajentamiselle. Jätevuorien levittäytymisen Välimäki on todistanut omin silmin. Hänen mukaansa alue on selvästi laajentunut viime vuosina. – Siellä on kasaa kasan vieressä, osa hipoo puiden latvoja. Samalla alueella sijaitsevat myös Peittoon tuulivoimalat. Fortum vaati kyläyhdistyksen valituksen tutkimatta jättämistä. Yhtiön perustelun mukaan valituksesta ei ilmennyt, mitä vaaditaan. Hallinto-oikeus puolestaan katsoi kyläyhdistyksen valituksen perusteluineen ”varsin suppeaksi”, mutta tulkitsi sen vaativan ympäristöluvan kumoamista. Tutkittuaan asian hallinto-oikeus kuitenkin hylkäsi valituksen. Kellahden kyläyhdistykselle koitui valituksesta oikeudenkäyntimaksuna 250 euroa. – Lasku on tullut perille, Välimäki sanoo. Erimielisyyttä kaatopaikan rakenteista Hallinto-oikeuden päätöksessä on ratkaistu myös Varsinais-Suomen ely-keskuksen ja Fortumin vaatimukset lupamuutoksista. Ne koskevat kaatopaikan rakenteita. Aluehallintovirasto vaatii lupaehdoissa jätteiden varastointi- ja käsittelykentän toteuttamista yhdistelmärakenteena, jota käytetään tyypillisesti pohjaveden ja maaperän suojarakenteena. Fortum korvaisi rakenteen mahdollisimman vettä läpäisemättömällä tiivisasfaltilla ja vaatii, että salaojakerros poistetaan lupamääräyksestä. Yhtiön perustelun mukaan teollisuusjätekeskus ei sijaitse ”herkällä alueella”. Hallinto-oikeus päätti kuitenkin pitää ympäristöluvan vaatimuksen pohjarakenteista voimassa vastoin Fortumin tahtoa. Ely-keskus puolestaan vaati, että kaatopaikan pohjarakenteen salaojakerroksen alapuolelle lisättäisiin vielä ylimääräinen tiivistyskerros suotoveden leviämisen estämiseksi. Suotovesi on jätteiden läpi suodattunutta vettä. Hallinto-oikeus ei katsonut ely-keskuksen vaatimusta aiheelliseksi. Fortum Waste Solutionsin teollisuusjätekeskuksessa Peittoossa varastoidaan jätteitä kerrallaan enimmillään 95 500 tonnia, minkä lisäksi APC-jätettä varastoidaan väliaikaisesti kaatopaikan pohjarakenteen päällä enintään 15 000 tonnia. APC-jäte on voima- ja jätteenpolttolaitoksissa syntyvää kuonaa ja tuhkaa. Hallinto-oikeuden päätös on esillä Porin kaupunginhallituksen maanantain kokouksessa tiedoksi merkittävänä asiana . Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 22. lokakuuta mennessä. Välimäki pohtii, onko heillä rahkeita viedä asiaa eteenpäin. Valituksen tekeminen vaatisi paljon asiantuntemusta. Fortum Waste Solutions laajentaa teollisuusjätekeskustaan Porin Kellahden kaupunginosassa Peittoon alueella. Etelä-Suomen avi on myöntänyt ympäristöluvan toiminnan olennaiselle muuttamiselle 16. marraskuuta 2018. Yhtiön hakemuksen mukaan koko laajennusalueelle rakennetaan vaarallisen jätteen kaatopaikan vaatimukset täyttävät pohjarakenteet. Viranomaiset ja yhtiö ovat kuitenkin erimielisiä siitä, millaisia näiden rakenteiden tulisi olla. Hakemuksen mukaisen toiminnan muuttumisen jälkeen Fortumin kaatopaikka-aluetta on Peittoossa yhteensä noin 21,2 hehtaaria ja muita jätteiden käsittelyalueita 6,7 hehtaaria. Alueella on muun muassa välivarastoitu Mäntyluodon tuhkankäsittelylaitokselle puhdistettavaksi menevää tuhkaa. Lisäksi laitoksessa käsiteltäviä jätteitä ovat esimerkiksi teollisuus-, rakennus-, purku- ja siivousjätteet sekä energiantuotantoon soveltuvat jätteet, pilaantuneet maat ja sedimentit sekä lietteet ja vesipitoiset jätteet, ylijäämämaat ja käytöstä poistetut renkaat.