Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Porin uusi palloiluhalli löysi paikkansa urheilukeskuksesta – yleissuunnitelmassa visioidaan katettua luistelu- ja jääpallohallia

Porin tuleva palloiluhalli on löytänyt paikkansa urheilukeskuksesta. Jos suunnitelmat toteutuvat, palloiluhalli rakennetaan stadionin kupeeseen, Metsämiehenkadun ja tekonurmen väliin. Tällä hetkellä tontilla on hiekkakentät, jotka ovat kesäisin pesäpallojuniorien käytössä ja talvella ne palvelevat tarvittaessa parkkipaikkoina. Palloiluhallin paikka esiteltiin Porin kaupungin laatimasta yleissuunnitelmasta, jossa on mietitty urheilukeskuksen kehittämistä 20 vuoden aikaikkunalla. Yleissuunnitelmassa on paljon muutakin hyvää ja kaunista: Kahden kaukalon harjoitusjäähalli nykyisen harjoitushallin paikalle. Nykyisen tekojääradan päälle hiekkatekonurmi ja kenttä, joka korvaa palloiluhallin alle jäävät kentät. Skeittipuisto ja katukoriskentät sekä kiipeilyseinä ja parkour-rata stadionin kupeeseen. Lähiliikunta- ja oheisharjoittelupaikkoja, leikkikenttiä, vesiliukumäkiä maauimalaan, hiihtomaa, frisbeegolf-rata. Jos suunnitelmien ensimmäinen maamerkki on palloiluhalli, toinen löytyy tekojääradan parkkipaikan takaa: Katettu luistelu- ja jääpallohalli. Halli, jollaista Suomessa ei ole ainuttakaan. Yleissuunnitelmaa oli laatimassa Porin kaupungin nimeämä 16 henkilön ohjausryhmä. Koska kehityssuunnitelmat ovat kattavat, niiden pitää myös ulottua tarpeeksi kauas, tässä tapauksessa siis 20 vuoden päähän. Yleissuunnitelma oli ohjausryhmälle siinä mielessä harvinaisen hieno tehtävä, että budjettia ei tarvinnut miettiä, ei erikseen miellekään kohteelle eikä myöskään kokonaisuudelle. Tehtävänantoon ei kuulunut myöskään sen miettiminen, pyritäänkö suunnitelmia toteuttamaan täysin julkisin varoin, vai olisiko tarvetta löytää myös yksityistä rahaa. Raha ei siis rajoittanut, mutta Välimäki huomauttaa, ettei aluevaraussuunnitelmassa ole tarkoituskaan ottaa kantaa rakentamisvuoteen tai -kustannuksiin. Tarkoitus oli selvittää, minkä verran eri toiminnat tarvitsevat tilaa ja mihin ne voisivat sijoittua. Kuinka realistisena ohjausryhmäläiset pitävät valmistunutta suunnitelmaa? – Kyllä minä pidän suunnitelmaa ihan realistisena, vakuuttaa kaupungin vs. rakennuspäällikkö Sanna Välimäki infrayksiköstä. – Tahtotilastahan se on kiinni, mikä lopulta toteutuu ja millä aikataululla, säestää ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut liikunta- ja nuorisoyksikön päällikkö Petteri Lahti . Yleissuunnitelmaa luodessa Pori kuunteli myös seuroja, tapahtumajärjestäjiä ja kaupunkilaisia. Nettikysely Isonmäen alueen kehittämisestä tuotti 179 erilaista ideaa tai kommenttia. Yleissuunnitelma esitetään kaupungin tekniselle lautakunnalle ensi viikon tiistaina. Jos asiat etenevät, ensimmäinen toimenpide lienee asemakaavamuutos palloiluhallia varten. Juuri palloiluhalli on akuutein hanke, jolla urheilukeskuksen yleissuunnitelmaa todennäköisesti aletaan viedä eteenpäin. Palloiluhallin tarpeesta suunnitelma ylipäätään lähti liikkeelle. Urheilutalon saneeraus alkaa ensi vuonna. Palloilulajeilla ei ole asiaa urheilutaloon myöskään remontin jälkeen. Niinpä palloilulajeille tarvitaan oma tila, mielellään sellainen, jossa voi tarvittaessa järjestää vähintään liigatason salibandyotteluita. Kun Kuninkaanhaan alueen suunnitelmissa ei ollut tilaa palloilutiloille urheilutalon yhteyteen tai viereen, paikaksi tuli urheilukeskus. Urheilukeskuksessa palloilutaloa piirrettiin alun perin neljään vaihtoehtoiseen paikkaan. Vastassa oli ahtautta, koska suunnitelmat lähtivät siihen, ettei Isonmäen metsäalueisiin kosketa. Niin urheilukeskuksen käyttäjien kuin kaupungin edustajien mielestä selvästi paras vaihtoehto on sijoittaa palloiluhalli Metsämiehenkadun ja tekonurmen väliin. Nykyään paikalla on hiekkakentät, jotka ovat kesäisin pesäpallojuniorien käytössä ja talvella ne palvelevat tarvittaessa parkkipaikkoina. Pysäköintitila siis hieman vähenee, tosin myös korvaavaa tilaa järjestyy. Lisäksi Pori haluaa kehittää alueen joukkoliikennettä jo siksikin, että kaupunki on sitoutunut vähentämään päästöjä. Tulevan palloiluhallin sijainti on keskeinen, jolloin siitä voidaan saada urheilukeskukseen uusi maamerkki. Sen alle jääville kentille löytyy puolestaan uusi paikka tekojääradan päältä, jolla ei ole nykyisin toimintaa kesäisin. Ohjausryhmän mietinnässä on ollut myös palloiluhallin koko. S-koon palloiluhallia voisi verrata Nakkilan uuteen liikuntakeskukseen. M-koon verrokki on Kupittaan uusi palloiluhalli Turussa. L-koolle ei ole suoraa esimerkkiä, mutta se voisi vertautua kahdessa erässä rakennettuun Seinäjoki-areenaan. – Yleissuunnitelmassa paikkaa haettiin M-kokoluokan hallin vaatimalle tilalle, Lahti kertoo. – Esimerkiksi Kupittaan palloiluhalliin mahtuu poikittain kolme täysimittaista salibandykenttää. Siellä pystytään järjestämään yli 1 000 katsojan urheilutapahtuma niin, että samalla kaksi kolmasosaa hallista on harjoituskäytössä. Yleissuunnitelmassa ei kajottu yksityiskohtiin, mitä Porin palloiluhalli sisältää. Hallin suunnitelmat alkavat vasta, kun hanke nytkähtää todella alkuun. Joka tapauksessa toiveissa on saada monikäyttöinen niin liikunnan kuin erilaisten tapahtumien tarpeisiin. Vuoden päästä ilman kotia jäävien ja esimerkiksi Itätuulen koulun uuteen saliin evakkoon joutuvien palloilujoukkueiden huoli on siinä, koska uusi halli voisi valmistua? Lahti ja Välimäki asettelevat sanojaan tarkoin. – Asemakaavamuutos vie vuoden, jonka aikana pystytään tietysti jo suunnittelemaan, millainen palloiluhallista tulee. Valtionavustuksilla on omat aikataulunsa. Rakentaminen vie puolestatoista kahteen vuoteen. Eli jos asiat etenevät jouhevasti ilman mutkia ja kitkaa, odotusaika on minimissään kolme vuotta. Yleissuunnitelman tavoitteena oli selvittää urheilukeskuksen alueen kehittämistarpeet sekä määritellä uuden monitoimi-/palloiluhallin sijainti. Yleissuunnitelmaa laati 16 henkilön ohjausryhmä, jossa oli edustajia kaupungin eri toimialoilta. Lisäksi työssä osallistettiin alueen käyttäjiä sidosryhmä- ja esittelytilaisuuksissa sekä nettikyselyllä. Yleissuunnitelma luo suuntaviivat alueen kehittämiselle 20 vuodeksi. Sen pohjalta on mahdollista laatia vaiheittain varsinaisia toteuttamissuunnitelmia. Työn lähtökohtana olivat kansallisen kansallispuiston vaatimukset ja tavoite parantaa kaikkien lajien oloja. Tavoitteena oli muun muassa tarkastella tekojääradan alueen toimintojen, kohottaa Porin stadionin profiilia, määritellä mahdolliset sijaintipaikat parkourin, rullalautailun, potkulautailun ja katukoripallon harrastamiselle sekä etsiä koko suunnittelualueelle ratkaisuja ja toimintoja, jotka houkuttelevat ihmisiä liikkumaan alueella. Muita yleisiä tavoitteita olivat alueen vahvuuksien ja omaleimaisuuden esiin nostaminen, luontoarvot, turvallisuus, esteettömyys sekä eri ikä- ja käyttäjäryhmien tasa-arvoisuuden huomioiminen. Yleissuunnitelma sisältää myös yleissuunnitelman hulevesien hallinnasta.