Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Selkämeren tila on heikentynyt – veden ravinnepitoisuus on kasvanut

Selkämeren ulompien rannikkovesien tila on heikentynyt viime vuosina. Suurin osa niistä on nyt luokiteltu tyydyttäviksi, kun ne edellisessä luokituksessa olivat kokonaisuudessaan hyvässä tilassa. Luokan heikkeneminen johtuu a-klorofyllin ja ravinteiden pitoisuuksien kasvusta. Vain Luvian - Rauman avomeri on hyvässä tilassa, ja sielläkin hyvä tila on vaarantunut. Selkämeren sisemmät rannikkovedet ovat pääosin tyydyttävässä tai hyvässä luokassa. Uudenkaupungin lähivedet sekä Kokemäenjoen suistossa sijaitseva Pihlavanlahti ja sen läheinen merialue ovat välttävässä tilassa. Suuressa osassa Selkämeren sisempiä rannikkovesiä klorofyllipitoisuus on kasvanut, vaikka tilaluokka ei olekaan muuttunut. Rannikkovesimuodostumien lukumäärästä 8 prosenttia ja pinta-alasta 9 prosenttia on hyvässä tilassa. Muut ovat tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa. Erinomaiseksi luokiteltuja rannikkovesimuodostumia ei Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella ole lainkaan. Saaristomeri on valtaosaltaan luokiteltu tyydyttävään luokkaan. Heikoimmassa tilassa ovat rannikonläheiset vedet ja sisäsaaristo, joiden luokka on monin paikoin välttävä. Saaristomerellä ei ole enää hyvässä tilassa olevia vesimuodostumia. Sisäsaariston tila on heikentynyt verrattuna edelliseen luokitukseen, mikä näkyy erityisesti planktonlevien määrää kuvaavan a-klorofyllin sekä ravinnepitoisuuksien kasvuna. Poikkeuksen tekee Raisionlahti, jossa a-klorofylli- ja ravinnemäärät ovat pienentyneet huomattavasti sen jälkeen, kun Raision jätevedet alettiin johtaa Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle Turkuun. Ulkosaaristossa muutokset ovat olleet pieniä. Poikkeuksena on Kihdin pohjoispuolen vesimuodostuma, jonka tila on laskenut hyvästä tyydyttävään. Selkämeren ja Saaristomeren pintavesien tilaa heikentää pääasiassa rehevöityminen, joka johtuu liiallisesta ravinnekuormituksesta. Hajakuormitus on voimakkainta Varsinais-Suomen savimaiden jokien valuma-alueilla ja muillakin Lounais-Suomen tehokkaasti viljellyillä savimailla. Paikallisesti vesien tilaa heikentävät myös turvetuotanto ja kalankasvatus. Etenkin Kokemäenjoen ja Eurajoen tilaan vaikuttaa yhä myös pistekuormitus. Jokien tilaa heikentävät lisäksi vanhojen perkausten ja patojen aiheuttamat muutokset.