Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Karviasta Turkin levottomille kaduille – toimittaja Sanna Raita-aho koki yhteiskunnan rajun muutoksen paikan päällä

Karvialaissyntyinen Sanna Raita-aho työskenteli Ylen uutistoimittajana Turkissa melkein kahden ja puolen vuoden ajan vuosina 2016–2018. Hänen näkemyksiään kannattaa siis kuunnella, kun puhutaan tämänhetkisestä konfliktista Turkin ja Syyrian rajalla. Raita-aholle Turkin hyökkäystoimet eivät tulleet yllätyksenä, mutta tilanteen nopea eskaloituminen nykyiseen pisteeseen tuli. – Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on jo pitkään ilmaissut, että hän ei ole iloinen Turkin rajaa vastaan syntyneestä kurdien hallinnoimasta alueesta. Hän on uhannut toimia nyt nähdyllä tavalla. Suurimman yllätyksen aikaansaaja on Donald Trump , jonka tuuliviirimäistä ulkopolitiikkaa Raita-ahokin äimistelee. Trumpin äkillinen päätös vetää Yhdysvaltojen joukot alueelta on mahdollistanut nopean kehityksen kohti potentiaalista katastrofia. Raita-ahon mukaan Turkin hallinnolla on viime vuosina ollut taipumusta siihen, että se etsii ulkoisia vihollisia, joita onkin löytynyt sieltä sun täältä. – Ulkoiset viholliset ovat hyvä keino siirtää huomio pois maan sisäisistä ongelmista. Suomessa on uutisoitu melko vähän siitä, että Erdoğanin AKP-puolueen kannatus on laskenut ja Turkissa on todella paha talouskriisi, Raita-aho kommentoi. – Surullisinta tässä tilanteessa on se, että suurimpia kärsijöitä ovat kurdisiviilit, jotka ovat pelinappuloita ulkopoliittisessa väännössä. Mihin suuntaan tilanne hieman pidemmällä aikavälillä kehittyy? Tämä on Raita-ahon mukaan kysymys, johon asiantuntijoidenkin on todella vaikea vastata. – Trumpin horjuva politiikka ja vaihtelevat mielialat vaikeuttavat ennakoimista. Syyrian hallitus on ehkä se, joka tulee hyötymään, koska kurdit ovat nyt liittoutuneet entisen vihollisensa eli hallituksen kanssa saadakseen apua Turkin hyökkäystä vastaan. Raita-ahon pesti Turkissa käynnistyi kesällä 2016 keskellä äärimmäisen dramaattisia tunnelmia. – Olin juuri jättänyt toimittajaviisumihakemuksen. Pari päivää tämän jälkeen tapahtui sotilasvallankaappausyritys. Raita-aho oli vuonna 2015 viettänyt Turkissa kolme kuukautta työharjoittelijana Suomen suurlähetystössä. Vuoden 2016 tapahtumat muuttivat maan yhteiskunnallisen ilmapiirin tyystin toisenlaiseksi. Hänet lähetettiin Turkkiin raportoimaan heti vallankaappausyritystä seuraavana päivänä. Jo lentokentällä oli vastassa Erdoğanin kannattajia protestoimassa ja juhlimassa. Toinen puoli väestöstä oli todella peloissaan. Tähän puoleen kuuluivat maallistuneet turkkilaiset, Gülen-liikkeen jäsenet ja kurdit. Pian käynnistyivät valtavat puhdistukset. Lukuisia ihmisiä erotettiin tehtävistään, ja sananvapaustilanne kiristyi, mikä näkyi myös ulkomaalaisten toimittajien työssä. Haastatteluja oli aiempaa vaikeampi saada epäluulon ja pelon ilmapiirissä. Kerran Raita-aho haastatteli kadulla kurditaustaisen puolueen edustajaa. Poliisit kerääntyivät nopeasti ympärille painostamaan haastateltavaa. – Monet minun kaverini alkoivat poistella vanhoja Facebook-statuksiaan, joissa kritisoivat hallitusta. Kukaan ei enää uskaltanut sanoa mitään. Niille, jotka uskalsivat, kävi huonosti. Erityisesti Raita-ahon mieleen painunut kokemus oli se, kun suurimman oppositiopuolueen johtaja lähti protestina kävelemään Ankarasta Istanbuliin. Yksinäinen kävely kasvoi valtavaksi protestimarssiksi, jota Raita-aho seurasi kymmenen kilometrin ajan 30 asteen helteessä. – Tuli sellainen olo, että kansalaisyhteiskunta ei ole täysin kuollut. Mieleen on jäänyt vahvana myös se, kuinka tavalliset ihmiset pyrkivät elämään omaa normaalia arkeaan, vaikka tilanne olisi kuinka vaikea.