Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Työvoimapulaan pitää keksiä uusia ratkaisuja – nyt työpaikat ja työttömät eivät kohtaa

Tämän tästä kuulee kuinka Suomessa vallitsee työvoimapula. Se on jokseenkin käsittämätöntä, sillä avoimia työpaikkoja oli TE-palveluiden sivustolla 18.1. tarjolla vajaa 24000. Samaan aikaan työttömiä Suomessa on varovaisen arvion mukaan kymmenkertainen määrä. Miksi siis työpaikat ja työttömät eivät kohtaa? Suurimpaan osaan avoimista työpaikoista löytynee tulijoita riittävästi. Mitä ovat siis ne työpaikat, joihin ei löydy tekijöitä? Voitaisiinko TE-toimiston sivuille laittaa erikseen nämä vaikeasti täytettävät työpaikat? Jos tälläinen lista olisi, työnhakijat saattaisivat hakeakin näihin tehtäviin rohkeammin. Näihin yrityksiin, joihin ei työntekijöitä tahdo löydy, voitaisiin myös muokata palkkatukea. Mikäli työntekijä täyttää palkkatuen ehdot, tukea ei maksettaisikaan yritykselle, vaan työntekijälle, joka ottaisi työn vastaan. Osaajapulaan hyviä keinoja olisivat esimerkiksi muuntokoulutus, oppisopimus ja perinteinen työpaikalla tapahtuva kisälli-mestari oppiminen. Jos esimerkiksi pätevää insinööriä ei löydy, otettaisiin vähän kokemattomampi, jota kokeneempi opastaisi. Luultavasti yksi suuri tekijä työn kohdanto-ongelmaan on työpaikkojen syrjäinen sijainti ja kausiluonteisuus, esimerkkeinä Lapin talvisesonki tai marjanpoiminta syrjäkylillä. Tällaisiin töihin suomalaisten työttömien ei kerta kaikkiaan kannata lähteä nykyisellä mallilla. Ei voi olettaa, että työtön muuttaisi muutaman kuukauden takia jonnekin syrjäseuduille, josta ei sesongin loputtua ole mahdollista löytää minkäänlaisia töitä. Maapallon toiselta puolelta sen sijaan on kannattavaa tulla tänne tekemään muutamassa kuukaudessa tili, joka voi vastata vuoden tuloja lähtömaassa. Suomessa nämä siirtotyöläiset käyttävät rahaa äärimmäisen vähän, eikä verokarhukaan pääse raapaisemaan pahasti vuosiansioiden jäädessä pieniksi. Voitaisiinko tehdä esimerkiksi tämänkaltainen muutos, että mikäli työtön ottaa vastaan työssäkäyntialueen ulkopuolelta kausiluonteista työtä kestoltaan 0-2 kuukautta, hän saa täyden työttömyyskorvauksen palkkansa päälle? Työn keston ollessa 2-4 kuukautta, saisi työttömyyskorvausta 75 prosenttia. Työn keston ollessa 4-6 kuukautta, työttömyyskorvaus olisi 50 prosenttia. Tämänkaltainen malli mahdollistaisi hakemaan töitä kauempaakin, koska työttömyyskorvauksella pystyisi pitämään asuntonsa vakituisella asuinpaikallansa. Minun laskuoppini mukaan tästä ei tulisi lisäkustannuksia, vaan ennemminkin rahoja jäisi enemmän Suomeen. Joku nämä työt kuitenkin tekee, niin eikö olisi parempi, että tekijä olisi suomalainen? Riku Katajisto Pori