Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Kuntatalous kiky-sopimuksella rapakuntoon

Kiky-sopimuksen solmimisesta lähtien on vaadittu kilpailukykysopimuksen 24 lisätunnista luopumista. Vastapuolelta on puolestaan kuultu viestejä, joissa nykyistä hallitusta on toppuuteltu pitämään näppinsä irti työmarkkinapolitiikasta. Miksi Rinteen hallituksen pitäisi toimia toisin kuin Sipilän-Orpon hallituksen? Se sotkeutui työmarkkinapolitiikkaan erittäin rajulla tavalla runnoessaan kiky-sopimuksen läpi erilaisin uhkauksin. Miksi Rinteen hallituksen pitäisi toimia toisin kuin Sipilän-Orpon hallituksen? Se sotkeutui työmarkkinapolitiikkaan erittäin rajulla tavalla runnoessaan kiky-sopimuksen läpi erilaisin uhkauksin. SAK:n luottamushenkilöpaneelin lähes 900 vastaajaa arvioi elo-syyskuun vaihteessa kiky-sopimuksen vaikutuksia. 84 prosentin mukaan työajan pidennys ei lisännyt työllisyyttä työpaikoilla. Päinvastoin, 16 prosenttia vastaajista arvioi sen vähentäneen uusien työntekijöiden palkkaamista. Osalle työntekijöistä kilpailukykysopimus näyttäytyi erikoisena ”sovellutuksena”, suorana palkan alentamisena. Heidän työaikaansa ei pidennetty, mutta palkasta leikattiin tunti kerrallaan, 24 kertaa. Lähes kaikissa 900 vastauksessa korostui pettymys yksipuolisiin talkoisiin. Kuntataloudella ja kilpailukykysopimuksella on oma kohtalonyhteytensä. Sipilän hallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia, vaikka se väitti, ettei mitään leikattu. Apu-lehden verkkosivuilla politiikkaa ja päätöksentekoa seuraavan uuninpankkopoika Saku Timosen mukaan varsinainen huijaus suoritettiin nimenomaan kiky-sopimuksella. Sipilän hallitus laski työajan pidennyksen tuomat teoreettiset säästöt kuntien tuloksi ja alensi valtionosuuksia saman verran. Lomarahojen leikkauksen aiheuttamaa verojen alenemaa ei korvattu mitenkään. Kuntaliiton mukaan indeksijäädytys aiheutti taas sen, etteivät kuntien valtionosuudet kasvaneet samassa suhteessa kuin kustannukset. Kaiken tämän kikkailun jälkeen nykyinen hallitus joutuu ehdottamaan vuodelle 2020 kuntien peruspalvelujen rahoitukseen lisää 800 miljoonaa euroa. Summalla ei suinkaan vahvisteta kuntataloutta. Sillä korvataan vain edellisen hallituksen leikkaukset. Pekka Ovaska Pori