Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Kesäteatteriarvio: Reposaaren hotelli on kekseliäs kavalkadi saaren persoonallisuuksista – Suurimman huomion saa tarjoilija Marjatta

Teatteri Reposaaren hotelli. Käsikirjoitus Sini Tuomisalo , rooleissa ja eri soittimissa Sini Tuomisalo ja Jaska Aalto . Kantaesitys Reposaaren ravintolassa 26.6. Kotisaarelleen takaisin rantautuneesta Sini Tuomisalosta on moneksi. Hän on esittänyt ja säveltänyt bossa novaa, kääntänyt lauluja ranskasta ja tulkinnut muun muassa venäläisiä laulelmia. Viime vuonna sai ensi-iltansa Brigitte Bardotin mahdottomasta elämästä kertova musiikkinäytelmä. Nyt tänä kesänä pureudutaan Reposaaren kuulun hotellin historiaan näytelmäkohtausten ja aikakauden sävelten siivittäminä. Reposaaren ravintola on valmistunut vuonna 1838. Sitä pidetään Suomen toiseksi vanhimpana ravintolana heti Kaisaniemen ravintolan jälkeen. Varsinaiseen kukoistukseensa Reposaari pääsi 1870-luvulla, jolloin se oli maamme vilkkain vientisatama. Sen ankkuroitumisalueella sataman edustalla saattoi parhaimmillaan olla yhtä aikaa 160 laivaa odottamassa vuoroaan. Iso muutos heijastui tietysti myös saarelaisten elämään monin tavoin. Ravintolan asiakaskunta kansainvälistyi, ja merimiehet yrittivät kilvan vokotella Räpsöön flikkoja visiitille laivoihin. Tämä ja moni muu historian vaihe on mahdutettu humoristisen laulunäytelmän moniin tarinoihin. Myös syy siestan käyttöönotolle (1955-1998) selviää esityksestä. Pienen ja eristetyn saaren väkijuomakulttuuri kuten nouseva raittiusaate saavat myös osansa. Näytelmää varten Sini Tuomisalo on tehnyt laajaa taustatyötä: penkonut historian kirjoja sekä haastatellut lukuisia reposaarelaisia. Lopputuloksena on kekseliäs kavalkadi, joka marssittaa eteemme lukuisia saarella asuneita persoonallisuuksia. Monet mielenkiintoiset hahmot vain käväisevät ravintolasalin estradilla vaihtuakseen jo kohta vauhdilla seuraavien vuosikymmenten asukkaisiin. Laajimman huomion saa ravintolan pitkäaikainen tarjoilija, Marjatta , jota Tuomisalo esittää elävän intensiivisesti. Tässä episodissa käydään tarkkaan läpi tarjoilijan työpäivää aina ruokatarjonnan sisältöä myöten. Tämä sinänsä mielenkiintoinen ja varsin seikkaperäinen kertomus saattaisi kuitenkin kestää pienoista tiivistämistä. Vaikka Tuomisalo kantaakin esityksessä laulun, näyttelemisen ja eri instrumenteilla soittamisen isointa viittaa, tärkeä osuus kokonaisuudessa on myös Jaska Aallolla , joka monipuolisen musisoinnin lisäksi heittäytyy onnistuneesti moniin näytelmän vaativiin ja värikkäisiin hahmoihin. Esityksessä kuullaan kaikkiaan viisitoista laulua. Suomen lisäksi esityskielinä niissä ovat ruotsi, venäjä ja italia.