Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Hallitukset vaihtuvat, mutta sosiaaliset ongelmat säilyvät

Mistä voisi johtua, että meillä on paljon sosiaalisia ongelmia, ja yhteiskunnan talous on kuralla? Miksi eriarvoisuus ja köyhyys piinaavat? Ja miksi kansainvälisessä vertailussa sijoitumme kuitenkin hyvin? Meillä on ollut useita vasemmistohallituksia viime vuosikymmeninä, samoin kuntien hallinnoissa. Tästä huolimatta koemme, että yhteiskunnassamme on suuria sosiaalisia ongelmia, kuten suuria tuloeroja. Ei siis ole selvää, että vain oikeistohallitukset ja porvarit olisivat aikaansaaneet kyseiset ongelmat ja epäkohdat. Tutkimus tukee näkemystä, että hyvätuloisemmat ovat altruistisempia. Altruismi tarkoittaa epäitsekästä ja pyyteetöntä toimintaa, jossa toisen hyvä asetetaan oman edun edelle. Empatia taas tarkoittaa kykyä ymmärtää mitä toinen ihminen kokee ja tuntee, eli itsensä asettamista toisen henkilön asemaan. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset olivat 63 maan vertailussa yksi epäempaattisimmista kansoista. Suomi sai kuudenneksi kehnoimmat empatiapisteet. Olisiko näillä seikoilla jokin yhteys edellä mainittuihin ongelmiin? Jos helppokäyttöisiä keinoja näiden puutteiden korjaamiseksi olisi käytettävissä, hallitukset olisivat varmaan niitä jo käyttäneet. Ei siis ole aina kysymys hallituksen kyvyttömyydestä. Ei varsinkaan ”sateenkaarikokoonpanolla” ole hyviä edellytyksiä parempaan. Edistymistä vaikeuttaa nyt muun muassa se, että BKT:n noin nollakasvun aikoina julkisen sektorin tulot eivät yllä läheskään samaan kuin sen menot, jotka aina vaan kasvavat. Tämä synnyttää velanottoa, lisää veroja, leikkauksia, työttömyyttä ja köyhyyttä ja muuta sosioekonomista riesaa. Ja kenties jo nyt, globalisaationkin takia, ollaan maailmanlaajuisesti ajautumassa pysyvämpään nollakasvuun ja taantumaan. Jos tämän lisäksi ilmastonmuutos yllättää lisääntyvillä katastrofeillaan, voi syntyä maailmalaajuista paniikkitunnelmaa ja ahdistusta. Tällöin ehkä jossakin vaiheessa syntyy myös riittävästi joukkovoimaa toteuttaa todellista priorisointia. Mutta ”yövartijavaltioon” ajautuminen on jo mahdoton ajatus. Yle uutisoi 6.11., että maailmanlaajuinen tutkijajoukko antoi varoituksen siitä, että ilmastotekoja ei ole tehty. Hätähuudon takana on 11 000 tutkijaa 150 maasta. Artikkelissa todetaan, että huolimatta 40 vuotta jatkuneista maailmanlaajuisista ilmastoneuvotteluista, olemme jatkaneet elämää kuten ennenkin ja jättäneet huomioimatta uhkaavan ahdingon. Veikko Kaivola Pori