Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Raportti: Ihmiskaupan uhrien määrä on yli kolminkertaistunut Suomessa

Ihmiskaupan uhrien lukumäärä on yli kolminkertaistunut Suomessa vain muutaman vuoden aikana. Asia käy ilmi Euroopan neuvoston alaisen, ihmiskaupanvastaiseen toimintaan erikoistuneen asiantuntijajärjestö GRETAn tuoreesta raportista. Edellisen ja ensimmäisen Suomea käsittelevän raporttinsa järjestö julkaisi vuonna 2015. Vuoden 2015 raportissa kerrottiin, että Suomessa epäiltiin tuolloin 52 ihmisen joutuneen ihmiskaupan uhriksi. Vuonna 2018 uusia epäiltyjä uhreja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä oli 163. Vuosina 2015–19 auttamisjärjestelmän piirissä on ollut yhteensä 472 uhria, joista on ollut 53 lapsia. Suurin osa uhreista on syntyjään Nigeriasta, Somaliasta, Thaimaasta, Afganistanista ja Irakista. Uhreista ainakin seitsemän on ollut Suomen kansalaisia. Auttamisjärjestelmän piiriin tulleiden mahdollisten ihmiskaupan uhrien määrässä nähtiin piikki sen jälkeen, kun Suomeen saapui tavallista suurempi määrä pakolaisia vuonna 2015. Työvoiman hyväksikäyttöä Raportin mukaan Suomessa tavallisin ihmiskaupan muoto liittyy työvoiman hyväksikäyttöön esimerkiksi ravintola-alalla. Aihepiiri sai paljon julkisuutta keväällä, kun Helsingin Sanomat julkaisi selvityksen osassa Suomen nepalilaisissa ravintoloissa tapahtuvasta laajamittaisesta ja suunnitelmallisesta työntekijöiden hyväksikäytöstä ja uhkailusta. Myös GRETAn raportti mainitsee yhden tapauksen, jossa Pohjois-Savossa sijaitseva nepalilainen ravintola tuomittiin sakkoihin työntekijöihinsä kohdistuvista väärinkäytöksistä. Raportista tosin selviää, että ongelmat eivät rajoitu vain nepalilaisiin ravintoloihin, eivätkä ravintoloihin ylipäätään. Muita ihmiskaupan muotoja Suomessa ovat esimerkiksi prostituutioon, rikollisuuteen tai kerjäämiseen pakottaminen. Suurinta osaa epäillyistä uhreista on hyväksikäytetty jo ennen heidän Suomeen saapumistaan. Suomi on pääasiassa ihmiskaupan uhrien määränpää, mutta joissain tapauksissa myös kauttakulku- tai alkuperämaa. Kehotuksia Suomelle Raportti antaa Suomelle kiitosta, mutta nostaa myös esille etenkin uhrien tunnistamiseen ja avustamiseen liittyviä suosituksia. Lapsia koskevat suositukset liittyvät varsinkin lapsiuhrien tunnistamiseen ja jossain määrin pakolaislasten katoamiseen. Suomea kehotetaan jatkokouluttamaan viranomaisia uhrien tunnistamisessa, sekä parantamaan viranomaisten välistä yhteistyötä tapausten selvittämisessä. Suomen tulisi myös varmistaa, että ihmiskaupan uhrit saisivat paremmin juuri heidän yksittäisiin tilanteisiinsa soveltuvaa tukea. GRETA kiittää Suomea uudesta turvakodista, joka on perustettu ihmiskaupan uhreiksi joutuneille naisille ja heidän lapsilleen. Järjestön mukaan vastaavanlaisia turvakoteja tarvitaan kuitenkin enemmän, sekä sellaisia, jotka erikoistuvat miespuolisten uhrien auttamiseen. Lisäksi GRETA kehottaa Suomen viranomaisia varmistamaan, että perheistään eroon joutuneille siirtolaislapsille tarjotaan heille soveltuvaa ja turvallista majoitusta sekä huolenpitoa. Lisäksi poliisin pitäisi seurata ja tutkia kadonneiden siirtolaislasten tapauksia järjestelmällisemmin. Raporttia laatiessaan GRETAn delegaatio haastatteli virkamiehiä useista ministeriöistä, poliisista ja rajavartiolaitokselta, lapsiasiainvaltuutettua ja yhdenvertaisuusvaltuutettua, sekä kansalaisjärjestöjen työntekijöitä. Lisäksi delegaatio vieraili turvakodeissa ja vastaanottokeskuksessa.