Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kaupungistuminen ja keskusta-asuminen eivät ole vähentäneet omakotitalojen suosiota, osoittavat luvut – Taloja esittelevät asuntomessut käynnistyvät

Omakotitaloasumisen ja -rakentamisen suosio säilyy tasaisena. Tämä käy ilmi Rakennusteollisuuden huhtikuussa julkaistusta suhdannekatsauksesta, jonka ennusteen mukaan tänä vuonna aloitetaan noin 7 000 omakotitalon rakentaminen. Viime vuonna vastaava luku oli 7 100. Viime vuosien vilkkain omakotitalojen rakentaminen nähtiin vuonna 2017, jolloin niitä nousi Suomeen noin 7 400. Toisaalta nyt ollaan huomattavasti edellä vuotta 2016, jolloin saldo oli 6 700 taloa. – Kyllä pientaloasuminen on edelleen suomalaisten halutuin asumismuoto. Niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö ei ehkä ole tullut täysimittaisena takaisin, mutta ei siinä ole menty reippaasti alaspäinkään, Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo toteaa. Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitetaan omakotitaloasumista keskuskaupunkien kehyskunnissa. Pientaloja myös tiiviille alueelle? Vihmo pohtii, että myös kaupunkeihin ja jopa niiden keskustoihin voisi tulla enemmän pientaloasumista. – Kaupunkialueilla on tontteja, joihin ei mahdu rivi- saatikka kerrostaloja. Meillä olisi mahdollisuus rakentaa niihin pientaloja, jos niin halutaan, Vihmo tähdentää. Hän arvioi, että tiiviillä asumisella on kiistatta hyvät puolensa esimerkiksi työllisyyden ja kestävän kehityksen näkökulmista. Rinteen hallituksen ohjelman mukaan kasvavien kaupunkien asuntorakentamista aiotaan lisätä muun muassa tukemalla Ara-asuntotuotantoa. Vihmo esittää Ara-näkökulman miettimistä myös pientaloasumisessa. – Omakotitaloasumisessa voi olla elitistinen leima, mutta sehän on ihan tavallista porukkaa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. Ara kuuluu ympäristöministeriön hallinnonalaan. Se myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia Alueella vanhaa ja uutta Perjantainaalkavilla asuntomessuilla Kouvolassa suuri osa messukohteista on perinteiseen messutapaan yksittäisiä pientaloja, mutta mukana on myös entistä yhteisöllisempää asumista. Kohdevalikoima perustuu muiden muassa messukävijöiden kiinnostukseen. Asuntomessujen teemana on tänä vuonna uusi asuminen historiallisessa kasarmimiljöössä. Messualueena toimiva Pioneeripuisto on 1900-luvun alussa tsaarin aikaan rakennettu kasarmialue. – Tämä Pioneeripuiston alue on täydennysrakennettu vanhaa kunnioittaen ja ympäröivän luonnon ehdoilla. Messualueella on pientaloja, vuokra-asumista sekä ainutlaatuinen yhteisöllisen senioriasumisen kortteli, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Anna Tapio kuvailee. – Suomalaisten asukkaiden tarpeet eriytyvät ja asumiseen pitää löytyä monenlaisia eri elämänvaiheissa oleville ihmisille sopivia ratkaisuja, hän jatkaa. Sisustaminen on tärkeimpiä kiinnostuksen kohteita Sisustaminen onasuntomessujen yleisölle tehtyjen kyselyiden ja asukasbarometrien mukaan on yksi painavin syy lähteä messuille. – Pääsemme näyttämään sisustusratkaisuja aidossa ympäristössä. Viime kesän messujen kävijätutkimuksesta kävi ilmi, että erilaisia sisustusratkaisuja kaivattiin vieläkin enemmän, Suomen Asuntomessujen viestintäpäällikkö Leena Honkajuuri toteaa. Messuilla järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa niiden 50-vuotisen historian aikana opastettuja sisustuskierrokset. Ammattilaisten vetämillä kierroksilla sisustuskohteisiin tutustutaan ennen alueen aukeamista muulle yleisölle. Asuntomessuja on järjestetty vuodesta 1970 lähtien. Kouvolan Asuntomessut aukeavat perjantaina 12. heinäkuuta ja ovat sen jälkeen auki joka päivä 11. elokuuta saakka. Messualueena toimiva Kouvolan Pioneeripuiston asuinalue sijaitsee vanhalla kasarmialueella Kymijoen rantamaisemissa. Kouvolan jälkeen asuntomessut pidetään ensi vuonna Tuusulassa, sitten Lohjalla ja vuonna 2022 Naantalissa. Messujen kävijämäärä on vakiintunut viime vuosina yli sadantuhannen. Vuonna 2000 Tuusulassa tilastoitiin peräti 271 000 kävijää.