Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tällainen oli Hitlerin lähin mies Hermann Göring – elämäkertaklassikko julkaistiin suomeksi

Kirjat Heinrich Fraenkel ja Roger Manvell: Hermann Göring. Nousu ja tuho. Suomentanut Tapio Kakko. Minerva Kustannus 2020. 504 sivua. Englantilaiset tai ainakin Englantiin kotiutuneet Heinrich Fraenkel (1897–1986) ja Roger Manvel l (1909–87) olivat monipuolisia kirjailijoita, jotka tekivät yhteistyötä muun muassa kirjoittamalla sujuvia elämäkertoja Hitlerin Saksan johtomiehistä. Ne menestyivät hyvin kirjamarkkinoilla; liekö yksi syy ollut, että molemmat kirjoittajat olivat tahoillaan ansioituneet myös elokuvakäsikirjoittajina. Nyt vasta on saatu suomeksi heiltä jo vuonna 1962 ilmestynyt Hermann Göringin (1893–1946) elämäkerta. Fraenkelin ja Manvellin teos on perusteellista työtä. Kirjoittajat ovat perehtyneet jo olemassa olleeseen historialliseen kirjallisuuteen. Fraenkel oli alkuaan Puolan juutalaisia, joka oli myös asunut Saksassa. Heillä on ollut myös mahdollisuus haastatella Göringin kanssa tekemisissä olleita, joita 1950- ja 1960-luvuilla oli vielä paljon elossa. Tulos on vivahteikas ja elävä. Hermann Göring oli syntyisin vauraasta ja aikanaan arvonantoa nauttineesta suvusta. Isä oli Saksan Lounais-Afrikan kenraalikuvernööri, jonka mukaan on edelleen nimetty nykyisen Namibian pääkaupungin Windhoekin eräs pääkatu. Hermann Göring osallistui ensimmäiseen maailmansotaan hävittäjälentäjänä ja sai keisarilta Saksan korkea-arvoisimman Pour la Mérite -kunniamerkin. Saksan häviö sodassa katkeroitti Göringin. Hän vietti sittemmin aikaansa Tanskassa ja Ruotsissa toimien liikennelentäjänä. Tällöin hän tapasi ruotsalaisen Carin von Kantzowin (os. von Fock), jonka kanssa hän avioitui 1922. Ruotsista tuli hänelle läheinen maa. Jäätyään leskeksi 1930-luvun alussa Göring meni myöhemmin naimisiin näyttelijä Emmy Sonnemannin kanssa. Carin-vaimonsa muistoksi hän rakennutti loisteliaan Carinhalle-maaseutupalatsin. Marraskuussa 1922 Göring osui Münchenissä mielenosoitukseen, jossa hän kuuli ensi kertaa Adolf Hitlerin puhuvan. Hän huomasi olevansa tämän kanssa kaikesta samaa mieltä, tarjosi tälle palveluksiaan ja pääsi pian aloittelevan puoluejohtajan lähimmäksi mieheksi. Göring seurasi tämän jälkeen uskollisesti Hitleriä kaikessa, minkä Saksa tuli käymään läpi. Päävastuun holokaustista kantoi tietenkin Hitler ja sen käytännön toteutuksesta vastasi Heinrich Himmler (jonka elämäkerran Minerva julkaisi viime vuonna). Mutta kyllä juutalaisvihastaan jo varhain tunnettu Göring oli tässäkin mukana. Hitlerin valtaantulon myötä Göringistä tuli myös Preussin pääministeri, jolloin hän kiirehti perustamaan Saksan ensimmäiset keskitysleirit. Valtakunnan toisena miehenä hänen toimenkuvakseen jäsentyivät sitten erityisesti ilmavoimat ja talous. Göring saattoi olla eri mieltä Hitlerin kanssa esimerkiksi sodasta länsivaltoja vastaan, mutta miesten välit säilyivät melko hyvinä aina Hitlerin viimeisiin elinpäiviin saakka, jolloin Saksa ja Berliini olivat jo täydessä sekasorrossa. Silloin puhjennut "groteski" riita kuvataan värikkäästi elämäkerrassa. Yli neljännes kirjasta käsittelee Nürnbergin tunnettua oikeudenkäyntiä, jossa Hitlerin keskeisimmät apulaiset, Göring etunenässä, tuomittiin rikoksistaan rangaistuksiin. Göringillä näyttää olleen jonkinlaista kiinnostusta Suomea kohtaan, mikä ehkä liittyi hänen ruotsalaissuhteisiinsa. Se olisi viimeistään suomennosvaiheessa kannattanut mainita kirjassa. On esimerkiksi tiedossa, että Neuvostoliiton esittäessä syksyllä 1939 aluevaatimuksiaan Suomelle Göring neuvoi puheillaan käyneitä suomalaisia suostumaan niihin, "koska myöhemmin saatte ne korkojen kanssa takaisin". Mannerheimin käydessä kesäkuussa 1942 vastavierailulla Hitlerin luona Göring järjesti erikseen Mannerheimin kunniaksi näyttävät illalliset. Niiden jälkeen Mannerheim halusi nukkumaan, mutta hänen seurueensa jäsenet jäivät pitämään hauskaa Göringin ja tämän haitaria soittavan sukulaispojan kanssa. Tällä yli 500 sivua käsittävällä kirjalla on monta ulottuvuutta. Se on harvinainen yksilöpsykologinen luotaus mitä karmeimpiin tekoihin pystyneen mahtimiehen mieleen. Löytynevätkö syyt poikkeuksellisesta itsekkyydestä ja omahyväisyydestä, luontaisesta moraalittomuudesta ja julmuudesta? Mikä osuus oli iän myötä pahentuneella nautinnonhalulla, huumeiden käytöllä ja velttoudella? Teos on myös asiallisesti kirjoitettu esitys Saksan ja Euroopan monin tavoin tuskaisesta historiasta 1900-luvun alussa. Kirja on ajoittain raskas mutta tietyssä lukijaystävällisyydessään lukemisen arvoinen.