Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Katso koko lista: Porilaiset valtuutetut ovat jättäneet kuluvan kauden aikana 97 aloitetta banaaneista pakkoruotsiin – vain harva on mennyt läpi

Porilaiset kaupunginvaltuutetut jättivät maanantaina aloitteita muun muassa vanhan linja-auto-aseman edustan avaamisesta henkilöautoliikenteelle, liikuntapaikkojen muuttamisesta maksuttomaksi alaikäisille ja ksylitolipastillien jakamisesta päiväkotilapsille. On todennäköistä, että nämä aloitteet eivät etene ainakaan sellaisenaan tai ne kuitataan selvityksellä. Porilaiset valtuutetut ovat jättäneet kuluvan kauden aikana – kesäkuusta 2017 alkaen – kaikkiaan 97 aloitetta. Konkreettisiksi toimiksi on muuttunut hieman tulkinnasta riippuen vajaat kymmenen aloitetta. Ei voi tyhjentävästi sanoa, säilyikö Ruosniemen kirjasto sitä vaatineen aloitteen vuoksi vai olisiko niin käynyt muutenkin. Suurin osa, vajaat 60 aloitetta on sellaisia, jotka eivät suoranaisesti aiheuta toimenpiteitä, ne on vain merkitty tiedoksi. Reilun 30 aloitteen käsittely on kesken. Läpi menneiden joukossa on esimerkiksi seuraavia aloitteita: Valtuuston kokousten esittäminen netissä, saaristotoimikunnan perustaminen ja tuulivoimaa vastustavien asiantuntijoiden kuuleminen valtuustossa. Aihepiireittäin kaikkein eniten on jätetty hallintoon ja talouteen liittyviä aloitteita. Myös infrastruktuuri kuten tiet, kiinteistöt ja kaava-asiat ovat olleet suosittuja. Kaikista valtuutetuista eniten aloitteita on tehnyt kokoomuspuolueen Mikael Ropo (8). Urheilumies Ismo Läntinen (ps.) on jättänyt seitsemän aloitetta. Laura Pullinen (vihr.) ja Sinikka Alenius (sd.) pitävät hallussaan jaettua pronssisijaa. He ovat molemmat rustanneet kuusi aloitetta. Puolueista eniten aloitteita on tippunut kokoomukselta, kaikkiaan 20. Intoa voi selittää se, että puolue on jäänyt Porin kuntapolitiikassa epäviralliseen oppositioasemaan. Kun kabineteissa takkuaa, viralliset aloitteet ovat yksi väylä hoitaa asioita. Näin aloite kulkee koneistossa Kaupunginhallitus lähettää valtuutetun jättämän aloitteen virkamieskunnan valmisteltavaksi, jonka jälkeen vastuullinen virkamies ilmoittaa joko myönteisen tai kielteisen suhtautumisensa. Usein selvitys päätyy siihen, että aloitteessa esitettyä asiaa ei kannata edistää ainakaan juuri nyt. Yleisin perustelu virkamiesten nihkeään suhtautumiseen on raha. Vaikeuksissa ovat myös sellaiset aloitteet, joiden toteuttaminen vaatisi virkakunnalta suuria ponnisteluja. Aloite palaa lautakuntakierroksen jälkeen kaupunginhallitukselle, joka esittää virkamieskunnan kannan merkitsemistä tiedoksi. Tiedoksi merkitseminen on hallintokieltä. Kuoleman suudelma on samalle asialle runollisempi ilmaisu. Aloitteiden arvo on siinä, että virkamieskunta joutuu antamaan selvityksen asiain nykytilasta. Ylimmälle päättävälle elimelle kaupunginvaltuustolle tiedoksi merkitseminen yleensä kelpaa. Joskus harvoin poliitikot ovat virkamiesten kanssa eri mieltä, silloin asia lähetetään uudelleen valmisteltavaksi. Näin kävi esimerkiksi silloin, kun Hanna Hilden (kok.) ehdotti aloitteessaan, että Pori siirtyy banaaniostoissaan reiluun kauppaan. Asianosaisen virkamiehen piti kahteen kertaan toistaa kielteinen kantansa ennen kuin kaupunginvaltuusto uskoi. Vallankumousta tai järjestelmätason suuria muutoksia valtuustoaloitteilla ei saada aikaan juuri koskaan. Parhaimmillaan niillä voi vaikuttaa pieniin suuriin asioihin, joilla on suoraa vaikutusta kuntalaisten arkeen. Esimerkkeinä vaikka Rami Virtasen (vas.) aloitteesta syntynyt peruskoululaisten kesäruokailu kaupungin piikkiin ja Veera Forsbackan (kok.) lastenvaunuilla ilman maksua linja-autoon. Omiin nimiin Virkamiesten vastauksista käy ilmi, että valtuutettujen aloitteissa esittämät asiat ovat monesti etenemässä jo muuta kautta. Näin ollen aloitteilla ei ole hallinnollisessa mielessä merkitystä. Kuntapoliitikon vanha konsti onkin tehdä aloite jo valmistelussa olevasta asiasta ja ottaa se omiin nimiin. Ensimmäistä kautta valtuustossa istuva Mikael Ropo jätti kuluvan kauden ensimmäisessä kokouksessa aloitteen kaupungin ostolaskujen asettamisesta näytille internetiin. Noin vuoden kuluttua tämä kävi toteen. Aloitteen etenemistä joudutti se, että asia oli jo hyvin pitkällä ja tulossa muutenkin päättäjien työpöydälle. Vasemmistoliiton Jaakko Jäntin esittämää esteettömien tilojen kartoittamista on niin ikään tehty ilman aloitettakin. Joskin on reilua todeta, että valtuutetut eivät voi tietää kaikkea, mitä virkamieskoneistossa suunnitellaan. Joissain tapauksissa aloitteet voivat myös jouduttaa valmistelua. Viivyttely mahdollista Virkamiesten suhtautuminen aloitteisiin närästää poliitikkoja aika ajoin. Maanantain kokouksessa kaupunginvaltuusto ei pystynyt käsittelemään kahta aloitetta loppuun, koska vaadittavat liitetiedot puuttuivat järjestelmästä. Toisin sanoen valtuutettujen olisi pitänyt päättää asiasta sokkona. Vihreiden Anne Liinamaa päivitteli kokouksessa, ettei ole ensimmäinen kerta. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen (sd.) pahoitteli ja kertoi laadunvarmistuksessa olleen puutteita. Luukkonen kertoo tiedostavansa, että aloitteet harvemmin ovat muuttuneet konkretiaksi, joskin viime aikoina on ollut merkkejä paremmasta. Hän toivoo, että valtuutetut jättäisivät hyviä aloitteita. – Mitä varten koko järjestelmä edes on olemassa, jos aina vain merkitään tiedoksi. Sehän vie pohjan koko toiminnalta, Luukkonen sanoo. Periaatteessa kaikki aloitteet on käsiteltävä, mutta Porin hallintosäännön puitteissa ei ole asetettu määräaikaa. Kaupunginhallitus voi sellaisen antaa, jos poliittista tahtotilaa löytyy. Porilaisten aloitteista kaikkein pisimmissä puissa on perussuomalaisten Anssi Salmen vaatimus siitä, että Pori ei ottaisi lainkaan vastaan kuntapaikan saaneita turvapaikanhakijoita. Salmi jätti aloitteensa syyskuussa 2017, eikä sitä ole vielä käsitelty. Salmi kertoo kyselleensä asian perään ja saaneensa ”ihme vastauksia”. Asiasta vastaavan konsernihallinnon toimialajohtajan Lauri Kilkun (kok.) mukaan Salmen aloite tulee valtuuston päätettäväksi joko seuraavassa tai sitä seuraavassa valtuustossa.