Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Tiukka talouskuri pitää pois yt-peikon – siitä huolimatta moni kunta Satakunnassa varautuu yt-neuvotteluihin: ”Kun muut keinot tulojen lisäämiseksi ja menojen leikkaamiseksi on käytetty, jäljelle jää henkilöstökulut”

Monet satakuntalaiset kuntajohtajat arvioivat, että kuntien yt-neuvottelut ovat tulevaisuudessa mahdollisia. Taustalla on yksinomaan kurjistunut kuntatalous. – Kuntien taloustilanne yleisesti on erittäin haasteellinen, eikä Ulvila ole tästä poikkeus. Yt-neuvottelujen tarve tulevina vuosina on hyvinkin mahdollinen, kiteyttää Ulvilan vs. kaupunginjohtaja Mikko Airaksinen . Asia ei ole kunnissa uusi. Esimerkiksi Harjavallan kaupungin talousarvioon on jo vuosia kirjattu yt-neuvottelujen mahdollisuus talouden tasapainottamiseksi. Minkään henkilöstöryhmän vähentämiseen liittyviä neuvotteluja ei kuitenkaan ole käyty. – Alijäämäinen tilinpäätösennuste kuluvalle vuodelle ja valmistelussa olevan ensi vuoden talousarvion ennakoitu alijäämäisyys edellyttävät, että yt-neuvottelujen mahdollisuus kirjataan myös ensi vuoden talousarvioesitykseen, kertoo kaupunginjohtaja Hannu Kuusela . Merikarvian kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival arvioi, että kunnan vuoden 2021 taloutta joudutaan sopeuttamaan yt-toimenpiteillä. – Säästöpaineet ovat erittäin suuret. Kun muut keinot tulojen lisäämiseksi ja menojen leikkaamiseksi on käytetty, jäljelle jää henkilöstökulut. Satakunnan kunnista myös Eurajoella, Kankaanpäässä, Pomarkussa, Porissa, Raumalla ja Siikaisissa pidetään mahdollisena, että tulevien vuosien aikana kunnassa käydään yt-neuvotteluja. Huomattavaa kuitenkin on, etteivät ne välttämättä tarkoita henkilöstön vähentämistä tai lomauttamista. – Yt-menettelyä on käytetty viimeksi, kun talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut ulkoistettiin Pohjois-Satakunnan yhteiseen yksikköön, mikä tarkoitti henkilöstön siirtymistä vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen, kertaa Siikaisten kunnanjohtaja Viveka Lanne . – Näen, että tulemme käyttämään yt-menettelyä vastaisuudessakin siten kuin esimerkiksi mahdolliset kuntien tehtävien muutokset, kuntayhteistyö tai hallituksen sote-linjaukset edellyttävät. Sen sijaan Huittisissa, Jämijärvellä, Karviassa, Nakkilassa ja Säkylässä yt-neuvottelut eivät kuulu lähivuosien suunnitelmiin. Tiukka taloudenpito ja henkilöstöpolitiikka ovat auttaneet useita kuntia välttämään yt-neuvottelut. Yhteistä monelle kunnalle on se, että säästöjä on haettu eläköitymisten kautta. – Harjavallassa on jätetty virkoja täyttämättä ja etsitty kaikin käytettävissä olevin keinoin vaihtoehtoja irtisanomisille tai lomauttamiselle. Eläköitymisten tai muiden syiden takia vapautuvia tehtäviä täytetään vasta huolellisen harkinnan jälkeen, Hannu Kuusela kertoo. – Yt-neuvottelujen välttämiseen on vaikuttanut tarkka taloudenpito, vapaaehtoisten palkattomien vapaiden käyttö, ja eläköitymisten yhteydessä virkoja on jätetty täyttämättä, listaa puolestaan Nakkilan kunnanjohtaja Nina-Mari Turpela . Henkilöstöjohtaja Marika Alho-Malmelinin mukaan myös Rauma on toistaiseksi selvinnyt muilla keinoilla, ilman irtisanomisia tai osa-aikaistuksia. – Vuonna 2016 Rauman kaupungilla koko henkilöstöä kehotettiin pitämään talkoovapaita joiden vaihtoehtona oli lomautus, hän kertaa. Aina ei virkojen täyttämättä jättämistä kuitenkaan nähdä ratkaisuna ongelmaan. – Kaupungin väestön muutos vaikuttaa myös palvelutarpeen muutokseen. Siihen pystytään parhaiten vastaamaan ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla ja osaamisen kehittämisellä, sanoo Porin henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen . – Vuosikohtainen poistuma ei kohdistu koskaan palvelutarvetta vastaavasti, joten pelkällä tehtävien täyttämättä jättämisellä ja niiden uudelleen järjestelyillä ei päästä kovin hyvään lopputulokseen.