Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Uutislähteet: Merenalainen kaasuputki irtosi pohjasta Venäjällä – Suomenlahdella ei mahdollista, sanovat Nord Stream 2 ja Balticconnector

Kaasuputki on noussut merenpohjasta pintaan Venäjän arktisella Karanmerellä sijaitsevalla Baidaratanlahdella. Asiasta kertoo venäläinen uutistoimisto Interfax ja länsimedioista The Independent Barents Observer (iBO). Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom ei ole vahvistanut asiaa, eikä vastannut myöskään Lännen Median kommenttipyyntöön. Putket ovat rakenteeltaan samantyyppisiä kuin Suomenlahdelle vedetyt kaasuputket. Siksi tapaus herättää kysymyksen siitä, voisiko sama tapahtua Itämerellä. Kaksi rinnakkaista linjaa ja varaputkia Gazpromilla on Karanmeren pohjassa 290 kilometrin matkalla neljä kaasuputkea. Niistä on kerrallaan käytössä kaksi, ja kaksi on varayhteyksiä. Parhaillaan suunnitteilla on kolmas kaksoisputkilinja. Interfaxin mukaan tämä olisi toinen kerta, kun putket eivät ole pysyneet merenpohjassa. Sen mukaan viime vuonna pintaan nousi ensimmäisenä rakennettu ykkösputki, nyt uusin eli numero neljä. Se on otettu käyttöön vasta kaksi vuotta sitten. Uutistoimisto perustaa tietonsa putkien kartoitukseen ja korjaukseen liittyvään tarjouspyyntöön, jonka väittää saaneensa haltuunsa. Syitä voi vain spekuloida Arktisella Venäjällä pintaan nousseeksi väitetyn putken halkaisija on 1,2 metriä, mikä on samaa luokkaa kuin Venäjän ja Saksan välisessä Nord Stream ja rakenteilla olevassa Nord Stream 2 -putkissa. Suomen ja Viron välinen Balticconnector on sen sijaan yli puolet pienempi. Tämä yhteys otetaan käyttöön lähiviikkoina. Nord Stream 2 ei vahvista Baidaratanlahden tapausta, vaikka Gazprom on yhtiön pääomistaja. Julkista tietoa on niin vähän, ettei myöskään Balticconnector halua kommentoida tapausta millään tavalla. Mahdollista ongelman syytäkin voidaan näin ollen vain spekuloida. Olisiko syynä jää tai ikirouta? Paineellista kaasua sisältävät putket ovat saattaneet irrota pohjasta esimerkiksi suunnittelu- tai mitoitusvirheen, teknisen vian tai luonnonolosuhteiden vuoksi. Baidaratanlahdella olosuhteet ovat arktiset, ja merialue on jäässä suuren osan vuotta. Todennäköisimmältä vaikuttaa se, että putki on irronnut lähellä rantautumispaikkaa eli matalassa vedessä. Silloin syynä voisivat olla juuri jäät. Karanmeren pohjassa on myös ikiroutaa, jonka muutokset vaikkapa meren lämmetessä voisivat mahdollisesti aiheuttaa ongelmia. "Ei ole uskottava riski" Karanmeren ja Itämeren putkien rakenne on samantapainen. Teräsputki on päällystetty useamman senttimetrin paksuisella betonikerroksella. Sen tarkoitus on sekä suojata mekaanisilta riskeiltä että lisätä putken painoa pohjassa pysymiseksi. – Betonipäällyste kaksinkertaistaa 12-tonnisten teräsputkien painon, sanoo Nord Stream 2 -hankkeen Suomen ja Viron sidosryhmäpäällikkö Minna Sundelin . Yhtiön putket kulkevat pääasiassa 70-80 metrin syvyydessä. Matalammilla alueilla Venäjän ja Saksan rannikoilla putket on peitetty kivimurskeella tai kaivettu merenpohjaan. – Nord Stream 2 -putkien nousu pintaan ei ole uskottava riski. "Vakavin tilanne olisi ison laivan ankkuri" Samaa mieltä oman yhtiönsä putkista on Balticconnectorin projektijohtaja Tom Främling . Myös tämä putki on peitetty kiviaineksella varsinkin rantojen läheisyydessä. Främling sanoo, että vakavin tilanne voisi syntyä silloin, jos ison laivan ankkuri raahautuisi pohjassa ja osuisi putkeen. – Teoriassa putki voisi siirtyä tai jopa katketa, mutta pintaan se ei tässäkään äärimmäisen epätodennäköisessä tapauksessa nouse. Lisäksi hän painottaa, että alusliikennettä ja sen ongelmia seurataan tarkasti. – Mikäli jokin alus kulkisi putken läheisyydessä niin, että sillä on ankkuri meren pohjassa, olisi sen nopeus selkeästi hitaampi. Tähän Trafi reagoisi välittömästi. Jättikaasukentiltä Eurooppaan Karanmeren alitus tuo kaasua Jamalin suurilta kaasukentiltä ja nimenomaan Euroopan suuntaan. Uusimman, ainutlaatuisen suureksi sanotun kaasuesiintymän ja siihen liittyvän putkilinjan valmistelu alkoi viime keväänä, ja kenttä otetaan tuotantoon vuonna 2023. Uutislähteiden mukaan Gazprom aikookin kartoittaa Karanmeren tilanteen kahden seuraavan vuoden aikana. Korjaustöihin on tarkoitus ryhtyä vuonna 2022. Putkien pysyvyys aiotaan varmistaa kaivamalla ne viisi metriä merenpohjaa syvemmälle. Korjattavaa on tiettävästi ainakin yhdeksän kilometrin matkalla. Jamalin niemimaalta pumpataan Gazpromin mukaan yli 300 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa, mikä tekee siitä yhden Venäjän merkittävimmistä kaasuntuotantoalueista. Reservejä on arvioitu olevan lähes 17 triljoonaa kuutiometriä, joten pumpattavaa riittää vuosikymmeniksi. Yhtiö kutsuu kokonaisuutta Jamalin megaprojektiksi. Irronneeksi väitetty putki kuuluu Bovanenkovon–Ukhtan putkilinjaan, jonka pituus on noin 1 200 kilometriä. Se on erittäin merkittävä haara Venäjän valtavassa kaasuputkiverkostossa, joka syöttää Eurooppaa ja yltää myös Suomeen. Gazprom kutsuu linjaa yhdeksi kunnianhimoisimmista ja kehittyneimmistä hankkeista Venäjän putkirakentamisen historiassa. Ykkösputkipari otettiin käyttöön vuonna 2012, kakkonen vuonna 2017. Kolmatta linjaa suunnitellaan parhaillaan.