Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Taidemusiikki palaa Satakunnassa juurilleen komeisiin kartanoihin

Satakunnan musiikkijuhlat aloittaa kartanoihin sijoittuvan konserttisarjan. Vuojoen kartanossa Eurajoella ja Tuorin kartanossa Porissa esitetään musiikkia, joka alun perin sävellettiin juuri tällaisiin tiloihin. Satakunnan historialliset aateliskartanot ovat monille maakunnassa tuntemattomia. Tästä ajatuksesta syntyi konserttisarja. – Meillä on upeita kartanoita, joita ei ole juuri hyödynnetty turismissa. En tunne niitä itsekään ollenkaan. Samaan aikaan katsomme Downton Abbey -sarjaa ja ihailemme sitä elämänmuotoa. Meillä on ollut täällä yhtä hieno aateliskartanonjärjestelmä, toteaa tenori Ville Salonen . Hän lisää, että muualla Suomessa kartanot ovat Satakuntaa useammin turistinähtävyyksiä ja konserttipaikkoja. Videolla Ville Salonen testaa Tuorin kartanon salin akustiikkaa ja laulaa Romanssin elokuvasta Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Salonen rupesi selvittämään, millaisia historiallisia kartanoita Satakunnasta löytyy. Nyt kahteen kartanoista ja ruukkien klubeille on sovittu konsertteja. Tulevaisuudessa toivottavasti useampikin kartano avaa ovensa yleisölle ja musiikille. – Haluaisin nostaa kartanoiden tunnettuutta – ja myös kotiseuturakkautta. Kartanot ovat aarre, jota ei tunneta, Salonen sanoo. Taustalla solisee Tuorin kartanon pihan suihkulähde. 1800-luvulla sävellettiin runsaasti kamarimusiikkia esitettäväksi juuri tällaisten kartanoiden saleissa, kotikonserteissa kymmenille tai noin sadalle kuulijalle. Kartanokonserteissa Salonen, Reetta Haavisto ja mut esiintyjät laulavat juuri tällaista romantiikan ajan ohjelmistoa. Esimerkiksi Vuojoen kartanossa kuullaan Johannes Brahmsin kotikonsertteihin säveltämä laulusarja Liebeslieder und Walzer . Konserttisarja on samalla kurkistus siihen, millaista kulttuurielämää Suomessa elettiin 1800-luvulla säätyläiskodeissa. Kartanoympäristö vaikuttaa myös esiintyjän laulutapaan. Koska yleisö on lähellä, klassisen laulajan ei tarvitse laulaa kovaa. Puurakenteisessa soivassa akustisessa tilassa kuiskauskin kuuluu. – Lied- ja kamarimusiikki sävellettiin niin, että sitä on miellyttävää kuunnella myös läheltä. Äänenkäyttö on erilaista kuin suuressa konserttisalissa. Tällaisessa tilassa riittää, että on yksi ihminen, pianisti ja tarina, Salonen sanoo. Kartanokonsertteihin liittyy ajatus ylellisestä luksuksesta. Osittain se tulee ympäristöstä. Kartanoiden salit rakennettiin aikoinaan edustustiloiksi, joilla haluttiin tuoda esiin oma varakkuus, maku ja tyyli. – Kun pienelle yleisölle tarjotaan eksklusiivinen konsertti, jonka taiteilijat ovat suunnitelleet, se on hemmottelua. Vähän kuin menisi hienoon ravintolaan ja tilaisi erityisen aterian, Salonen vertaa. Uransa aikana hän on laulanut kaikenlaisissa tiloissa koulujen jumppasaleista oopperan kulta-ajan teatterirakennuksiin. Vaikka konserttitilalla on osuutensa tunnelmassa, laulaja eläytyy missä tahansa. – Kun yleisö tulee sisään ja haluaa kuulla musiikkia, on sama, missä ollaan. Taiteilija luo illuusion esitykseen. Siinä ei tarvita valoja eikä lavasteitakaan. Satakunnan musiikkijuhlat J.Brahms: Liebeslieder und Walzer -konsertti Vuojo kartanossa Eurajoella perjantaina 12.7 klo 18. Operettikonsertti Romantiikan säveliä Tuorin kartanossa Porissa 8.9. klo 15. Sarja jatkuu syksyllä tangokonserteilla Noormarkun ja Kauttuan klubeilla. Raumalla musiikki soi pihoilla Rauma Festivo -festivaali vie kartanokonserttien tapaan yleisöä paikkoihin, jonne ei muuten ole pääsyä. Carpe Diem -ilmaiskonserteissa taidemusiikki soi Vanhan Rauman yksityispihoilla. – Koko Vanha Rauma on meidän konserttipaikkamme. Tietyille festareille tullaan musiikin takia, mutta Raumalle tullaan yleisimmin ihastumaan vanhaan kaupunkiin. Se näkyy konserttipaikoissamme, toteaa Rauma Festivon toiminnanjohtaja Anna Grundström . Yksityispihojen lisäksi musiikki soi Vanhassa Raumassa vuonna 1885 rakennetussa Vanhassa rukoushuoneessa eli Kulttuuritalo Posellissa ja Pyhän Ristin kirkossa. Konserttipaikkoja on valittu lisäksi toisesta näkökulmasta. Klassinen musiikki tuodaan ihmisten keskelle, esimerkiksi torille ja kahvilaan. Maksuttomat kahvilakonsertit ovat suosittuja. Esityspaikka vaikuttaa paitsi yleisöön myös esiintyjiin. Moni muusikko on ihastunut Posellin ja Vanhan Rauman tunnelmaan. – Paikka on kehys. Vaikka meillä on hienot kehykset, tärkeintä on silti taiteilijan ja yleisön kohtaaminen, sen hetken jakaminen. Konsertti voi olla ikimuistoinen, pidettiin se sitten Prisman aulassa tai Carnegie Hallissa. Rauma Festivo -kamarimusiikkifestivaali 6.–10.8. Oikaisu: Toisin kuin artikkelin kuvatekstissä luki, Tuorin kartano sijaitsee Toukarilla, ei Lyttylässä. Virhe on korjattu artikkeliin 11.7. klo 13.15.