Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Katso, kun aikuinen mies askartelee: näin roskista syntyy sytykehiiri – lue myös ohjeet tuulilasinpeitteeseen

Minulla on ongelma. En kerta kaikkiaan pysty heittämään roskikseen mitään sellaista, mille arvelen milloinkaan löytyvän mitään hyötykäyttöä. Yllättävän usein niille sellaista lopulta myös löytyy. Joskus siinä voi tosin kestää kymmenenkin vuotta. Tai ei se varsinaisesti mikään ongelma ole. Ei varsinkaan nyt, kun ihmisiä suositellaan pysymään koronaviruksen takia kotona suunnilleen vuorokauden ympäri. Nyt on siis hyvin aikaa puuhastella ja askarrella kotona kaikkea mukavaa. Hyggeillä, kuten tanskalaiset asian ehkä ilmaisisivat. Askartelumateriaaleista minulla ei todellakaan ole pulaa. Autotalli ja ulkovarasto suorastaan pullistelevat kaikesta vuosien mittaan talteen laittamastani tarpeellisesta tavarasta. Tyhjät kahvipaketit ovat yksi aarre, joita olen kerännyt talteen jo vuosikausia. Keksin niille mielestäni riittävän hyödyllisen käyttötarkoituksen vasta aivan hiljattain. Rakentelen parhaillaan pientä kasvihuonetta, joka tulee kiinni ulkovaraston seinään. Idean suoraan rakennuksen seinästä jatkuvaan kasvihuoneeseen sain kaikkien hyggeilijöiden isältä, eli Tanskalainen maajussi -televisiosarjan Frankilta. Ulkovaraston seinässä on kasvihuoneen toiminnan kannalta yksi merkittävä puute. Se on harvalaudoitusta, eli lautojen välissä on pieni rako. Kasvihuoneen taas pitäisi olla sen verran tiivis, että ilmankosteus pysyy sen sisällä. Harvalaidoitukseen piti siis keksiä jonkinlainen höyrysulku. Tylsä ratkaisu olisi ollut vuorata seinä höyrysulkumuovilla. Pohdin epätoivoissani jopa sitä, kunnes muistin autotalliin säilötyt tyhjät kahvipaketit. Kun ne ompeli yhteen, ja tiivisti saumat vielä pakkausteipillä, lopputuloksena oli, ainakin omasta mielestäni oikein hieno seinäverhous. Seinän alaosaan halusin vähän jämerämmän pinnan. Onneksi en ollut heittänyt pois kotitaloni edellisiltä omistajilta ennen reilut kymmenen vuotta sitten tehtyjä talokauppoja nurkkiin jäänyttä nippua laminoitua lasia. Käyttöä tuli niillekin. Olen pyrkinyt käyttämään kasvihuoneessa muutenkin mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Se on paitsi ympäristöystävällistä, myös taloudellista. Teen kasvihuoneen seinät vahoista ikkunoista, joista maksoin yhteensä kolme pakettia kahvia. Sekin oli enemmän kuin niistä pyydettiin, mutta sen hinnan maksoi mielellään. Oli mahtavaa huomata, miten paljon ikkunoita lahjoittamaan tarjoutuneet ihmiset ilahtuivat, kun saivat vastalahjaksi edes kahvipaketin. Kiertotaloutta parhaimmillaan. Innostuin kahviteemasta niin paljon, että päätin tehdä kahvipaketeista kasvihuoneeseen myös seinäamppeleita yrteille. Niihin saa sopivasti jämäkkyyttä, kun työntää kahvipaketin sisään lituskaisen mallisen kauramaitopurkin pohjasta leikatun ruukun. Pienempiin kahvipaketteihin sopii tavallisen maitopurkin pohja, Hoksasin alumiinilla vuoratuista kahvipaketeista myös uuden ominaisuuden, joka luo mahdollisuuksia vaikka mihin. Huomasin sen täysin sattumalta, kun testasin, saisiko rypistyneet kahvipaketit suoristettua silitysraudalla. Kun kaksi avattua kahvipakettia silittää niin, että niiden alumiinipinnat ovat vastakkain, ne liimautuvat tiukasti toisiinsa ja materiaalista tulee hyvin jämäkkää. Niistähän saisi tehtyä vaikka peitteen auton tuulilasiin tai tukevan pöytäliinan terassin pöydälle. Onneksi minulla riittää raaka-ainetta uusillekin kahvipakettiprojekteille. Laskin juuri, että jäljellä on vielä 46 tyhjää kahvipakettia, ja uusia tulee koko ajan. Tyhjät maitopurkit ovat varsinkin keväisin lähes korvaamaton luonnonvara, sillä niistä saa helposti käytännöllisiä taimikasvatusruukkuja. Juuripaakun saa niistä näppärästi irti, kun leikkaa maitopurkin pohjasta yhden tai kaksi kylkeä auki. Kananmunapakettejakaan ei kannata missään nimessä nakata kartonkikeräykseen, saati sekajätteeseen – ainakaan jos kotoa sattuu löytymään jonkinlainen tulisija. Niistä saa taiteiltua upean näköisiä sytykkeitä, kun kastaa luomuksensa kuumassa vedessä sulatettuun steariiniin. Samalla saa hyödynnettyä kynttilöiden jämät. Katso videolta, kun Satakunnan Kansan toimittaja Harri Vallin askartelee sytytysruusuja. Ainakin minulle kaikenlainen kotona puuhastelu ja näpertely on varsinkin pitkän talven jälkeen todella terapeuttista ajanvietettä. Tänä keväänä se tulee taatusti tarpeeseen. Ensin talvi oli säiden puolesta kuin loputon marraskuu, ja kun kevätaurinko vihdoin alkoi pilkahdella, käytännössä koko yhteiskunta suljettiin koronaviruksen takia. Nyt ihmisillä on aikaa hyggeillä, ja suosittelen kaikkia ainakin kokeilemaan sitä. Ei sen tarvitse olla askartelua tai nikkarointia, mutta jotain mielekästä puuhaa itselleen kannattaa yrittää keksiä. Muuten seinät voivat alkaa kaatua päälle todella pahasti. Itse olen huomannut sen jo ensimmäisen etätyöviikon aikana. Kirjoittaja on toistaiseksi etätöitä tekevä toimittaja, joka aikoo hyggeillä tänä keväänä ihan tosissaan.