Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Paljonko maksaisit lisää jäähallista tai teatterista? – kuntien on tehtävä kipeitä päätöksiä

Eduskuntavaalien katveeseen jääneet kuntatalouden huolet eivät ole haihtuneet minnekään. Ne yhdistävät Satakunnassakin akselilla Jämijärveltä Raumalle. Yhteisenä nimittäjänä on, että julkisille palveluille on kysyntää, mutta maksajista on puutetta. Viime vuonna Jämijärvi ponnisti tosin ylijäämäiseen tulokseen, mikä on tietysti myönteinen asia. Kunnalla on kuitenkin taseessa katettavana tuntuva määrä menneiden vuosien alijäämiä eli noin kaksi miljoonaa euroa ja noin 1 160 euroa asukasta kohti. Rauma on suotuisasta yleistaloudellisesta tilanteesta huolimatta samalla radalla, mutta kaupungilla taseessa runsaat sata miljoonaa euroa ylijäämiä, noin 2 500 euroa asukasta kohti. Sillä voi kattaa viime vuoden ja kuluvan vuoden alijäämänkin, mutta lopulta sekin hupenee ellei suuntaa muuteta. Kuntien päätöksenteon ominaisuutena on, että menojen lisääminen käy notkeasti, mutta paluu on kertaluokkaa vaikeampaa. Raumalla etsitään nyt viranhaltijoiden ja kunnallispoliitikkojen voimin noin 15 miljoonan euron vähennyksiä nettomenoihin tai vaihtoehtoisesti tulonlisäyksiä talouden tasapainottamiseksi. Tehtävä on hankala. Ymmärrettävää on, etteivät poliitikot ole nyt näyttävästi esillä ideoineen tai aloitteillaan. Jos 15 miljoonan kuilu täytettäisiin kunnallisverotulolla, se vaatisi osapuilleen kahden (2) prosenttiyksikön korotuksen nykyiseen 20 prosentin kuntaveroon. Kirvelevää on myös etsiä noin 213 miljoonan nettomenoista tarvittava kustannusten laihdutus. Vahva ja vakaa Rauma -tervehdyttämisohjelman laatimisaikataulua muutettiinkin niin, että kesäkuun sijasta esityksiä yritetään saada aikaan elokuuksi. Jonkun pitäisi siis avata lompakkoaan anteliaammin, jos nykyisistä palveluista ja toiminnoista halutaan pitää kiinni. Jos teatterilipun hinta on nyt 25–35 euroa, maksaisitko vaikka 50 euroa? Jäähallin ylläpito maksaa nettomenoina satoja tuhansia, esimerkiksi Raumalla kahden jäähallin kulut ovat noin 1,18 miljoonaa euroa vuodessa. Jämijärvellä on sama tilanne hiihtotunnelin taloudessa: maksutulo käyttäjiltä ei riitä, vaan veronmaksajia tarvitaan tueksi. Suostuisivatko käyttäjät ottamaan vastuulleen enemmän tai joku luopumaan jostakin? Sitä päättäjät joutuvat kysymään ja siitä myös päättämään.