Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Rakennusyrittäjä tunnusti talousrikoksensa ja sai sen ansiosta lievennetyn tuomion – sekään ei riittänyt vaan hän valitti hovioikeuteen

Talousrikosjuttujen käsittelyn tehostamiseksi ja yhteiskunnan rahan säästämiseksi käyttöön otettu tunnustamisoikeudenkäynti ja siinä epäillyn tunnustamisen takia määrätty lievennetty tuomio ei aina merkitse päätepistettä rikosten käsittelylle. Tällaisen hyvin poikkeuksellisen tilanteen eteen joutui Vaasan hovioikeus, kun Porin Noormarkussa vaikuttaneen rakennusalan yrityksen vastuuhenkilö valitti käräjäoikeudessa saamastaan 1 vuoden ehdottomasta vankeusrangaistuksesta. Ainakin Satakunnan käräjäoikeuden tunnustamisoikeudenkäynneissä antamista tuomioista tapaus lienee ainutlaatuinen. Syyteneuvottelua koskeva laki tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Syyteneuvottelussa viime elokuussa yhtiön hallituksen ainoa varsinainen jäsen (s. 1975) tunnusti syyllistyneensä törkeään kirjanpitorikokseen, kahteen törkeään veropetoksen ja työeläkevakuutusmaksupetokseen. Hän suostui rikostensa käsittelyyn tunnustamisoikeudenkäynnissä eikä myöskään vastustanut syyttäjän vaatimaa liiketoimintakieltoa. Käräjäoikeus tuli epäiltyä ja hänen puolustajaansa kuultuaan vakuuttuneeksi siitä, että epäilty on antanut tunnustuksensa vapaaehtoisesti ja on ymmärtänyt tunnustamisen merkityksen ja siitä aiheutuvat seuraukset. Kaikesta tästä huolimatta epäilty jätti kuitenkin käräjäoikeuden harkintaan sen, voitaisiinko hänet sittenkin ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomita ehdolliseen rangaistukseen ja sen ohessa yhdyskuntapalveluun. Käräjäoikeus piti kuitenkin kiinni syyteneuvottelussa sovitusta ja tuomitsi 44-vuotiaan miehen viime elokuussa 1 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja määräsi hänet 4 vuodeksi liiketoimintakieltoon. Ilman tunnustamista vankeusrangaistus olisi ollut 6 kuukautta pitempi. Tuomitulla on aiempaa rikostaustaa. Hänet tuomittiin jo lähes 10 vuotta sitten vakavista talousrikoksista ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Viimeisimmät merkinnät rikosrekisterissä ovat vajaan 5 vuoden takaa, jolloin hänet tuomittiin pahoinpitelystä. Tuomittu määrättiin myös maksamaan verottajalle 96 400 euroa kiertämistään veroista ja työnantajan lakisääteisistä maksuista sekä vakuutusyhtiölle hieman yli 14 000 euroa vahingonkorvaukseksi maksamattomista työeläkevakuutusmaksuista. Lisäksi tuomittu määrättiin menettämään valtiolle peiteltynä osingonjakona saamansa rikoshyödyn, lähes 23 000 euroa. Hovioikeudessa epäilty uudisti vaatimuksensa ehdollisesta vankeusrangaistuksesta ja oheisseuraamuksena määrättävästä yhdyskuntapalvelusta. Uudessa tilanteessa syyttäjä muistutti, ettei syyteneuvottelussa sovittu esitys vuoden ehdottomasta rangaistuksesta sido tuomioistuinta. Hän piti kolmanneksen leikkaamista tuomiosta liiallisena ja vaati, että rangaistusta on kovennettava. Hovioikeus kuitenkin hylkäsi molemmat valitukset. Näin käräjäoikeuden tuomio jää voimaan.