Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu MM-kiekko Eurovaalikone Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Porilaislähtöinen Laura Hannola irtisanoutui kansainväliseltä uralta, kun esikoinen syntyi, sillä hän halusi muuttaa työelämää

Työelämäasiantuntija Laura Hannolan elämä mullistui esikoisen syntymän jälkeen. Ennen lapsen syntymää Porin Lyseon ylioppilas oli edennyt Turun Kauppakorkeakoulusta valmistuttuaan hurjaa vauhtia työtehtäviin eri puolille Eurooppaa. – Lapsen saatuani koin ura- ja identiteettikriisin. Työ bisnesmaailmassa tuntui epämääräisellä tavalla merkityksettömältä, vaikka työpaikkani oli hyvä. Irtisanouduin, hain opiskelemaan sosiaalipsykologiaa ja oivalsin, kuinka paljon työelämän laadulla on merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja sitä kautta perheille, lapsille ja koko yhteiskunnalle. Päätin, että haluan vaikuttaa asioihin muuttamalla työelämää, Hannola kertoo. Työelämävisionääri on vahvasti sitä mieltä, että kun kirkastaa itselleen tehtävänsä ja suuntansa, asioita alkaa tapahtua. Myös hänelle itselleen kävi näin. Hannolan nykyiset yhtiökumppanit olivat niin ikään tulleet tahoillaan johtopäätökseen, että työelämä kaipaa ravistelua perhemyönteisempään suuntaan. – He löysivät minut LinkedInistä, tutustuimme ja perustimme seitsemän hengen yrityksen. Aloimme yhdessä pohtia, miten voimme auttaa työnantajia sitouttamaan kaltaisiamme koulutettuja, arvokasta kokemusta ja osaamista omaavia, perheellisiä työntekijöitä. Yrityksemme tarjoaa nykyisin koulutuksia, valmennuksia ja materiaaleja, joiden avulla työnantajat voivat parantaa työntekijöidensä arkikokemusta. Hannolan mukaan ruuhkavuosia elävät ovat yleensä pakostakin tehokkaita ja tunnollisia, joten työnantajan olisi hyvä osoittaa luottamusta. Työn luonteesta riippuen, työnantaja voisi esimerkiksi tarjota joustavaa työaikaa, etätyömahdollisuuksia ja lyhennettyä työaikaa erilaisia elämäntilanteita helpottamaan. Konkreettisia, mutta merkittäviä asioita voivat olla sairaan lapsen hoitopalvelu tai kouluikäisille järjestettävä päiväleiri kesälomalla. – Nostaisin esiin positiivisen puheen tärkeyden. On mahdollista tehdä menestyksekästä uraa ja samalla olla hyvä vanhempi. Perheystävällisellä työpaikalla työntekijä nähdään kokonaisuutena ja perheeseen liittyvistä asioista keskustellaan avoimesti kehitys- tai viikkokeskusteluissa. Lisäksi työnantajat voisivat rohkeammin kannustaa miehiä jäämään pidemmälle perhevapaalle. Ruuhkavuosiopas auttaa itsetuntemuksen lisäämiseen Hannola ajattelee, että ruuhkavuosia viettävät kaikki ne, jotka niin kokevat. Toisille se tarkoittaa työn lisäksi pieniä lapsia, toisille paljon aikaa vievää vapaaehtoistyötä tai hoivavastuuta ikääntyvistä vanhemmista. Riippumatta siitä, mistä syistä ruuhkavuosia elää, hyvän itsetuntemuksen avulla pystyy lisäämään omaa ja perheen hyvinvointia niiden aikana. Muun muassa tästä ajatuksesta syntyi tehtäviäkin sisältävä kirja nimeltä Ruuhkavuosiopas: rakenna hyvä arki ja kukoista töissä. Ruuhkavuosiopas muistuttaa, että itseään, arkeaan ja työuraansa voi johtaa haluamaansa suuntaan ruuhkavuosien aikana. – Kirjan rakenne etenee itsetuntemuksesta omaan hyvinvointiin, sujuvan arjen rakentamiseen ja edelleen tasapainon löytämisen kautta työelämään. Arki, joka antaa enemmän voimavaroja kuin ottaa, mahdollistaa kukoistamisen töissä, Hannola tiivistää. Lähtökohdat, tukiverkostot ja ruuhkavuosien haasteet ovat monesti yksilö- ja perhekohtaisia, joten kukaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen asiantuntija ei voi antaa yleispäteviä neuvoja kaikkiin tilanteisiin. Mutta olisi tärkeää pysähtyä miettimään sitäkin, mitkä asiat omassa arjessa ovat hyviä. Hannola mainitsee esimerkin omasta elämästään, jossa puoliso tekee vuorotyötä eikä perheellä ole usein yhteistä aikaa iltaisin. Hyvänä puolena miehen arkivapaiden ansioista lapset saavat nauttia kiireettömistä aamuista keskellä viikkoa. – Ruuhkavuosioppaan kiitollisuuteen liittyvä tehtävä on oma ja lasteni suosikki. Toki tarjoamme kirjassa työkalujakin, kuten ikiruokalistan, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa arkikokkailuja. Laura Hannola kehottaa olemaan vertailematta omaa ja muiden elämää keskenään ja muistuttaa, että näemme yleensä toisten arjesta vain sen silotellumman puolen. – Suomalaiset ovat tyypillisesti sekä työ- että perheorientoituneita ihmisiä. Olisi hyvä olla myötätuntoinen ja armollinen itselleen kummallakin osa-alueella sekä tiedostaa, milloin elää liikaa ulkopuolelta tulevien vaatimusten tai odotusten mukaisesti. Se uuvuttaa. Ruuhkavuosiasiantuntija korostaa latautumista Hannola tuntuu ehtivän arjessaan paljon, sillä yrittäjyyden lisäksi hän hoitaa neljänä päivänä viikossa kansainvälisen yrityksen henkilöstöasioita. Hänen mielestään on tärkeämpää osata hallita energiaansa kuin aikaansa. Olisi hyvä lisätä niiden asioiden tekemistä, joista saa energiaa ja mahdollisuuksien mukaan vähentää niitä, jotka kuluttavat energiavarastoja. – Minulle parasta latautumisaikaa on se, kun tulemme viikonlopuksi Poriin äitini luokse ja pääsen kiertämään yksin Porin loistavia kirpputoreja, Hannola lisää. Ruuhkavuosiasiantuntija kertoo rennon elämänasenteensa ja hyvien delegointitaitojensa auttavan arjessa. Hän voi helposti pyytää kyläilevää ystävää viemään roskat tai käymään kaupassa eikä välitä, jos lapsi haluaa mennä yöpuvussa päiväkotiin. Etätyöpalavereita yrittäjä on pitänyt taloyhtiön kylmässä saunassa. – Asialliset hommat hoidetaan, mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat. Lisäksi tulee tilanteita, joihin ei voi varautua. Meillä kävi vastikään niin, että kauan suunniteltujen kirjan julkaisujuhlien koittaessa perheemme oli vatsataudissa. Ratkaisimme tilanteen virittämällä juhliin etäyhteyden. Vaihdoin kotiverkkareiden seuraksi siistimmän paidan ja osallistuin kilistelyyn sekä puheiden pitämiseen ruudun välityksellä. Elämä yllättää aina ja luovuutta tarvitaan monesti. 1. Erota muiden odotukset omistasi 2. Tunne omat arvosi ja vie ne kalenteriin asti 3. Hallitse energiaasi, älä niinkään aikaasi 4. Priorisoi ja karsi 5. Keskity hyvään 6. Kerro & kysy omista ja toisen toiveista