Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri SK Cup

Käsityönopetus on ollut kriisissä jo pitkään – viimeinen virhe oli teknisen- ja tekstiilityön opetuksen yhdistäminen

Käsityönopetus suomalaisessa peruskoulussa on ollut jonkinasteisessa kriisissä jo pitkään. Olen seurannut läheltä sen kehitystä 1990-luvun alusta saakka. Viimeinen virhe oli teknisen- ja tekstiilityön opetuksen yhdistäminen käsityö -nimiseksi oppiaineeksi vuonna 2016. Keskustelua asiasta oli käyty jo vuosia ja yhdistäminen toteutettiin opetussuunnitelmaa viimeksi uudistettaessa. Tavoitteena oli perustelujen mukaan tasa-arvon lisääminen. Tyttöjen kiinnostus teknologiaan ei lisääntynyt, mutta sen sijaan poikienkin kiinnostus uuteen oppiaineeseen romahti. Yläkouluikäisten käsityön valinnat ovat pudonneet kahdessa vuodessa lähes puoleen. Vielä enemmän on pudonnut kiinnostus tekstiilityöhön. Tämän kertoo Helsingin yliopiston yliopistonlehtoreiden Antti Hilmolan ja Manne Kallion tekemä tuore tutkimus. Käsityötunnit ovat perinteisesti olleet henkireikiä koulupäivän lomassa. Monelle oppilaalle ne ovat antaneet onnistumisen iloa ja positiivista sisältöä koko koulunkäyntiin. Kädentaidot ovat kehittyneet ja ulkopuolisuuden tunne osalle vaikeiden lukuaineiden tunnilla on kääntynyt päälaelleen. Osaan tehdä, olen tässä aineessa hyvä! Suomalaista perusopetusta on murennettu monelta nurkalta. Tämä käsityönopetuksen muutos on yksi räikeimmistä. Tuskin kenellekään tulisi mieleen ehdotta kieltenopetuksen osalta samaa, edes tasa-arvoon vedoten. Tutkimusten mukaan kaikki käsityö aktivoi ja kehittää aivoja, samoin tekee vieraan kielen opiskelu. Maailmalla menestyneen suomalaisen teknologiateollisuuden yksi peruskivi on ollut jo peruskoulun alaluokilla aloitettu teknisen työn opetus, joka on myöhemmin laajentunut myös teknologian opetukseen. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitossa ja vientiteollisuusyrityksissä teknisen työn opiskelua peruskoulusta alkaen pidetään tärkeänä. Kädentaitajista on ollut jo pitkään huutava pula monilla aloilla. Porissa ollaan tekemässä merkittäviä ratkaisuja perusopetuksen koulujen suhteen. Käsitykseni mukaan käsityötiloja ja kalustusta varsinkin teknisen työn osalta ollaan vähentämässä. Näin ei saa käydä. Opetustilojen ja niissä olevan kalustuksen tulee olla sellaisella tasolla, että mielekkään opettamisen ja erityisesti oppimisen edellytykset ovat olemassa myös tulevaisuudessa. Useat teknisen työn luokat ovat tarjonneet mahdollisuuden teknisen työn opiskeluun myös iltaisin. Moni on kansalaisopiston kursseilla päässyt käyttämään suurempia työstökoneita ja löytänyt samanhenkisiä ihmisiä puutyöluokista. Esimerkiksi entinen Itä-Porin koulu oli yksi suosituimmista ja laaja-alaisimmista aikuisten teknisen työn opiskelupaikoista. Edellytyksiä teknisen työn opetukseen ei uudessa Itätuulen koulussa Sampolassa enää ole, eikä enää kansalaisopiston käsityökurssejakaan. Osa opiskelijoita on varmasti hakeutunut muissa kouluissa toimiviin ryhmiin, mutta osa varmaankin veistelee kirvesvartta kotona yksin. Anttivesa Knuuttila Kasvatustieteen maisteri, teknisen työn aineenopettaja vm. 1997, Pori