Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Vihriälän ryhmä: Yritystukivaiheen jälkeen tarvitaan menojen leikkauksia, verotuksen kiristämistä ja kasvua tukevaa rakennepolitiikkaa

Työ- ja elinkeinoministeriön ja valtionvarainministeriön asettama selvitystyöryhmä arvioi, että Suomen talous ajautuu koronakriisin myötä syvään taantumaan. Selvitysryhmä arvioi, että tuotanto ja työllisyys notkahtavat aiemmalta kasvu-uraltaan pitkäksi aikaa. Uhkana on uusi menetetty vuosikymmen. Työryhmän arviota esitteli tänään selvitysryhmän puheenjohtaja, VTT, työelämäprofessori Vesa Vihriälä . Selvitysryhmään kuuluvat professori Roope Uusitalo, VTT Sixten Korkman ja professori Bengt Holmström . – Kaikki puhuu valitettavasti pitkittyvän kriisin puolesta. Toipuminen globaaleissa kriiseissä on hidasta. On riski, että maailmantaloudessa ajaudutaan uuteen finanssikriisiin, Vihriälä totesi. Vihriälän mukaan välitöntä ongelmaa Suomen velkaantumisesta ei ole, koska korkotaso pysyy matalana. – Kun noustaan korkean velkaantumisen tasolle, ei voida luottaa, että korkotaso 2030 jälkeen sellaisella tasolla kuin nyt, Vihriälä huomautti. Hän totesi, että koronakriisi ei ole viimeinen kriisi, johon joudutaan. Suoraa tukea yrityksille Selvitysryhmä esittää suoraa tukea yrityksille. Ryhmän mielestä tuki kohdistettaisiin pienten ja keskisuurten yritysten sellaisten kustannusten kattamiseen, joita yrityksen on vaikea sopeuttaa lopettamatta toimintaansa kokonaan. Myös työvoimakuluja tulisi ryhmän mukaan lukea korvauksen piiriin. Talouspolitiikan ensimmäisenä tehtävänä ryhmän mukaan on vähentää rajoitustoimista ja pelosta aiheutuvia välittömiä haittoja ennen kaikkea yrityssektorin toimintakyvylle. – Ovatko testaamistoimet riittävän pitkällä, että rajoituksia voidaan purkaa, Vihriälä kyseli raportin esittelytilaisuudessa. Vihriälän mukaan on selvää, että jos kriisi pitkittyy, koko yrityskenttää ei voida saattaa kriisin läpi. Silloin on valittava yritykset, joita tuetaan. Tätä varten on perustettava asiantuntijaryhmä miettimään asiaa. Elvytysruisketta tarvitaan tämän vuoden lopussa jo hieman, pääosin vuodelle 2021. Elvytyksen pitää olla Vihriälän mukaan sellaisia, jotka tukevat kasvua pitkällä aikajänteellä. Ei siis verotuksen yleistä keventämistä tai etuuksien lisäämistä. Vihreät investoinnit, jotka tähtäävät ilmastopolitiikan tavoitteisiin olisivat suositeltavia. Sopeutustarve valtava Sopeutustarpeen suuruus on työryhmän mukaan epävarma. Minimisuuruusluokaksi ryhmä toteaa 3–4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä riittäisi todennäköisesti julkisen velan bkt-suhteen vakauttamiseen alle 90 prosenttiin 2020-luvulla. Työryhmän mielestä sopeutumistarve on niin suuri, että tarvitaan kaikkia keinoja: menojen leikkauksia, verotuksen kiristämistä ja kasvua tukevaa rakennepolitiikkaa. Yksittäisiin keinoihin ryhmä ei ota kantaa, mutta Vihriälä nosti esiin työmarkkinat, sosiaaliturvan uudistamisen ja yritystuet. Työryhmän mukaan sopeutustarvetta voidaan kuitenkin vähentää, jos työllisyysastetta, tuottavuutta ja erityisesti julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tehokkuutta kyetään nostamaan. Vihriälän mukaan sopeuttamistehtävä on vaativa, mutta ei ylivoimainen – Täällä on perusluottamus, että asioita hoidetaan hyvin. Oikeudenmukaisia toimia mietittävä ajoissa Raportin vastaanottivat valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki ja työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson . Hetemäen mukaan arvio julkisen talouden sopeutustarpeesta kriisin jälkeen merkitsee menoleikkauksia tai verojen korotuksia. Sopeuttamistoimia on mietittävä ajoissa. Niitä ei voi jättää huomisen huoleksi. Hetemäki painotti myös oikeudenmukaisuutta. – Sopeuttamistoimien pitää olla oikeudenmukaisia. Tuleville sukupolville ei voi jättää sellaisia sopeuttamistoimia, joita ne eivät voi hoitaa, Hetemäki sanoi.