Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Porissa puhutaan virallisesti 34:ää eri kieltä – joukossa muun muassa bengali, marathi ja malaiji – katso tästä koko lista

Porissa asuu yhteensä 2 837 ihmistä, jotka puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Se on noin 3,4 prosenttia koko karhukaupungin väestöstä. Kaikkiaan porilaiset puhuvat 34:ää eri kieltä. Tähän lasketaan myös kotimaiset suomi, ruotsi ja saame. Tiedot ovat vuodelta 2018 ja tilastossa on huomioitu sellaiset kielet, joita puhuu Porissa yli kymmenen henkilöä. Suomen jälkeen yleisin kieli oli venäjä, jota puhuu äidinkielenään 702 porilaista. Tämän jälkeen tulivat ruotsi ja viro. Rajanaapureista norjankieliset eivät päässeet tilastoon. Satakunnan monikulttuuriyhdistyksestä kerrotaan, että heidän jäsenistössään on 65:tä eri kieltä äidinkielenään puhuvia. Kaikki eivät tosin ole kirjoilla ja osalla on käytännössä kaksi äidinkieltä, kun virallisesti voi olla vain yksi. Mistä syistä ulkomaalaiset sitten päätyvät kaikista maailman paikoista Poriin? – Se on kuule ihan vanhanaikainen rakkaus. Vaikka poliitikot kuinka laittaisivat rajoja kiinni, niin ihmiset rakastuvat. Netissä on nykyään helppo tutustua ja ihmiset ovat matkustavaista sorttia, sanoo monikulttuuriyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Virta-Jawo . Virta-Jawon mukaan maahanmuuttajista pieni siivu on pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Sitten on heitä, jotka ovat saaneet töitä esimerkiksi Olkiluodosta. – Työperäistä maahanmuuttoa, joka on muuten ihan kauhea sana. Kuka ihminen on työperäinen, Virta-Jawo sanoo. Se vanhanaikainen rakkaus toi Poriin myös saksalaisen Heike Winkler-Stenforsin 1990-luvulla. Hän opettaa saksankielisille lapsille heidän omaa äidinkieltään Cygnaeuksen koulussa. – Osalla lapsista on vain yksi tunti äidinkieltä viikossa. Sillä on valtava merkitys heille, Winkler-Stenfors sanoo. Suurin osa lapsista on Suomessa, koska isä on töissä Olkiluodossa. Suurin osa myös palaa kotimaahansa komennuksen jälkeen. – Ikinä ei voi sanoa kuinka kauan joku on täällä. Varsinaisen kielen opetuksen ohessa tulee myös kulttuuria. Winkler-Stenfors sanoo, että saksalaisilla on maine järjestelmällisinä ihmisinä ja siitä hänkin pitää kiinni. – Yritän pitää huolen, että vihot ovat siistejä ja marginaalit suorassa, hän nauraa. Suurin ero saksalaisen ja suomalaisen koulun välillä on se, että täällä on kaikenlaista oheistoimintaa opetuksen lisäksi. Kaikki vanhemmat eivät siitä pidä, mutta opettaja on toista mieltä. – Mennään metsään tai pidetään laulutuokio. Minusta se ei ole haitaksi. Muihin maakuntakeskuksiin verrattuna Pori on melko vähän kansainvälinen. Esimerkiksi Turussa muita kuin kotimaisia kieliä puhuu tilastokeskuksen mukaan 11,4 prosenttia väestöstä ja kaupungissa kuulee 72:ta eri kieltä. Tampereella vastaavat luvut ovat 7,7 prosenttia ja 76 eri kieltä. Virta-Jawo sanoo, että suurempiin kaupunkeihin lähdetään usein leivän perässä. – Työn saanti on maahanmuuttajille tosi hankalaa täällä Porissa. Siinä mielessä maailma ei ole muuttunut. Porin elinvoimayksikön päällikkö Jouko Hautamäki sanoo, että vieraskielisten muutto suurempiin kaupunkeihin selittyy myös sillä, että olemassa olevat vieraskieliset yhteisöt saattavat vahvistaa vieraskielisten muuttoa sinne, missä on mahdollista puhua enemmän omaa kieltä. Oma osansa on myös sillä, että Pori ei ole yliopistokaupunki, kuten monet muut samankokoluokan keskuksista ovat. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on tällä hetkellä 11 englannin kielistä kurssia ja 235 opiskelijaa. Tavoite on kasvattaa tätä. – Koulutustarjonta muulla kuin suomen kielellä vaikuttaa vieraskielisten osuuteen. Ulkomaisten opiskelijoiden määrä Satakunnan Ammattikorkeakoulussa on kasvussa englanninkielisen kurssitarjonnan myötä, Hautamäki sanoo.