Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pesäkarhut rutiinivoittoon tuomarifarssista huolimatta: ”Toivottavasti edes jälkikäteen ymmärtävät, miten pelin läpi vetivät”

Pesäkarhujen toinen Mynämäen-matka Superpesiksessä kaudella 2020 ei ollut samanlainen teurastus kuin nähtiin kesäkuussa etenkin toisella jaksolla. Kotijoukkue Vesattaret sinnitteli keskiviikkoiltana pelissä pitkään mukana, ja Pesäkarhujen voitto varmistui vasta toisen jakson neljännessä vuoroparissa, kun Susanna Puisto löi vieraille 2–0-johtoaseman. Avausjakso meni Pesäkarhuille 7–3 ja toinen jakso 7–0, mutta jälkimmäinen jakso ratkesi vasta viimeisessä vuoroparissa. Ottelun erotuomarinelikko toi peliin omat jännitysmomenttinsa, ja Porin pelinjohto kävi kuumana sekä ottelun aikana että vielä lehdistötilaisuudessakin. – Ei meillä pysynyt millään fokus läpi ottelun, kun energia meni erotuomarien kanssa tappelemiseen. Niin kauheita olivat tuomarit. Toivottavasti edes jälkikäteen ymmärtävät, miten pelin läpi vetivät, Pesäkarhujen pelinjohtaja Sami Österlund manasi. – Pelin suorittamistaso oli silti ihan hyvää. Ja Mynämäkikin teki tilanteita ihan hyvin. Viimeinen pelivuoro oli meiltä kova, ja Puisto pääsi lyömään sauman rikki. Vähän läikkyi tietysti ylikin, mutta ryhmämme on niin kiltti, että on hyväkin, kun on tunnetta pelissä. Ei itsestäänselvyys Jokerilyöjä Susanna Puisto oli taas paljolti ratkaisijan roolissa, mutta myös Emilia Linna kolmella lyödyllä ja yhdellä tuodulla juoksullaan oli vedossa. – Olimme koko ajan ottelussa parempia, mutta erotuomarit tekivät pelistämme haastavaa. Enemmän pelasimme välillä tuomareita kuin Mynämäkeä vastaan. Pelasimme joka tapauksessa hyvää sisäpeliä ja tekeminen oli laadukasta, vaikka toisella jaksolla ei aluksi juoksuja oikein tullutkaan, Linna sanoi. Vaikka Mynämäki kaatui edellisessä pelissä murskalukemin, Linnan mukaan otteluun ei ollut vanhoista muistoista huolimatta vaikea latautua. – Mitkään ottelut eivät ole itsestäänselvyyksiä. Kempele-peli oli esimerkiksi hyvä muistutus siitä, että aina täytyy valmistautua yhtä hyvin. Meillä onkin keinot syttyä niin sanottuja heikompiakin vastustajia vastaan. Susanne Ojaniemi oli myös elementissään lyötyään kaksi ja tuotuaan kolme juoksua. – Vähän oli hässäkkää tuomarien kanssa, mutta yritimme keskittyä ennen kaikkea omaan tekemiseemme. Toisella jaksolla sisäpelimme oli pitkään nihkeätä, mutta viimeinen pelivuoro aukaisi hanat. Ulkopeli oli onneksi koko ajan hyvää, Ojaniemi summasi. – Toisella jaksolla tilanteet vähän tosiaan kuivuivat, emmekä oikein saaneet ajolähtöjäkään paitsi viimeisessä pelivuorossa. Pesäkarhuista on jälleen kerran syytä mainita myös Emilia Itävalo , joka toi tällä kertaa kotipesään neljä juoksua. Pesäkarhujen tiukan otteluputken seuraava vastustaja on perjantaina Porissa Seinäjoki. Mynämäen pelinjohtaja Petri Hännikäinen oli muuttanut ulkopeliryhmitystään, ja se vähän auttoikin pitämään peliä tasaisempana. – Pidimme toisella jaksolla Poria ahtaalla omilla avuillamme kolme pelivuoroa. Meille tarjottiinkin kuskin paikkaa, mutta emme olleet ihan valmiita ottamaan sitä vastaan, Hännikäinen kiteytti.