Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Tutkijoiden mielestä Kulmunin vaikea tehdä railakkaita avauksia: "Aluepolitiikka ei ole minkään muun hallituspuolueen tavoitteena"

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo, että Katri Kulmunin prioriteetti on selvästi laittaa keskustan perinteiset kannatusalueet ensin kuntoon, ja sitten jos aikaa jää, katsotaan mitä kaupungeissa tapahtuu. – Millään muulla hallituspuolueella ei ole tavoitteena koko Suomen asuttuna pitäminen. Kulmuni puhuu sellaisen keskustan puolesta, joka on pulassa perinteisillä kannatusalueilla. Iso kysymysmerkki kuitenkin on, että onko missään määrin realistista puhua 20 prosentin kannatuksesta, jos puolue ei saa kannatusta kaupungeissa. Tutkija Ville Pitkänen e2 -tutkimuksesta muistuttaa, että Kulmuni ei pääse karkuun isoa muutosta. Väki vähenee pienillä paikkakunnilla ja pienten kuntien taloudellinen tilanne ei vahvistu. Iso trendi on aluepolitiikkaa vastaan. – Jos ajatellaan keskustaa ja viime eduskuntavaaleja, niin keskusta kärsi perinteisillä alueilleen Lapissa ja Oulussa, joten aluepolitiikan esillä pitäminen on järkevää. Aluepolitiikka ei tarkoita pelkkiä syrjäkylien asuttuna pitämistä, vaan myös keskuskaupunkeja, kuten Kuopiota, Oulua, joissa puolue pärjää hyvin. Pitkäsen mukaan Kulmunin on vaikea tehdä uusia railakkaita avauksia aluepolitiikasta hallituksessa, koska muu hallituskoalitio ei niitä hyväksy. Hallitusohjelma sitoo Kulmunin kädet Pitkänen muistuttaa, että keskusta lukitsi aika paljon tulevan neljän vuoden linjastaan, kun se päätti lähteä punamultahallitukseen. – Uuden puoluejohtajan olisi helpompi lähteä rakentamaan puolueen uutta ilmettä oppositiosta. Silloin pystyy uusiin avauksiin ja linjauksiin. Nyt puolue on sitoutunut hallitusohjelmaan, se sitoo ohjelmallisesti uuden puheenjohtajan käsiä. Kulmunin on arvioitu vievän keskustaa vasemmalle. Pitkäsen mukaan riippumatta Kulmunin kannasta keskusta teki liikkeen vasemmalle, kun se lähti punamultahallitukseen. 20 prosentin kannatus on matala tavoite Katri Kulmuni linjasi valintansa jälkeen, että hänen tavoitteensa on nostaa keskustan kannatus 20 prosenttiin. Jokisipilä muistuttaa, että tavoite on historiallisesti matala. – Kulmunin linjaus oli alamäen tunnustamista, kun hän linjasi tavoitteen 20 prosenttiin. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun 20 prosentin kannatusta olisi pidetty aivan liian varovaisena. Toiveissa olisi ollut 25 prosenttia. Jokisipilä oli seuraamassa keskustan ylimääräistä puoluekokousta Kouvolassa. Hän kertoo aistineensa, että kulisseissa leijui pelko siitä, että perussuomalaiset valtaavat vielä lisää asemia. – Kyselin mitä uuden puheenjohtajan pitäisi tehdä, että keskusta olisi yli 20 prosentin puolue. Keneltäkään ei tullut täsmällisiä vastauksia, vaan ilmassa oli suuri neuvottomuus. Ikään kuin pelko siitä, että tämä tulee olemaan pysyvä siirtymä alemmas kannatuksessa. Jokisipilä muistuttaa, että keskustan näivettymisellä pieneksi puolueeksi olisi seurauksia koko puoluekenttään. – Se jäykistäisi hallitusvaihtoehtoja. Pitkän linjan keskustavaikuttajat ovat tämän oivaltaneet, ja olivat tästä huolissaan. Jos keskusta kutistuu, niin perinteinen porvarihallitus ei ole enää mahdollinen, jos tavoitteena on parlamentaarinen enemmistö. Kokoomukselle tämä tarkoittaa sitä, että heille vaihtoehdoksi jää mennä demareiden kanssa hallitukseen, koska perussuomalaisten kanssa hallitusvastuu ei ole kiinnostanut. Tuleeko Lintilästä rampa ankka? Katri Kulmuni ilmoitti lauantaina, että hän ei aloita heti keskustan ministerien kierrätystä ja ota valtiovarainministerin salkkua, vaan keskittyy puolueen kannatuksen nostamiseen. – Tämä voi olla taktista, kun talouden luvut alkavat näyttää heikoilta, niin valtiovarainministeri on henkilö, joka kertoo huonot uutiset ja sen, että raha ei riitä. Tuoreelle puheenjohtajalle voi olla hankalaa kertoa, että rahat eivät riitä. Voi tietysti myös olla aidosti kyse siitä, että tilanne halutaan pitää stabiilina, Pitkänen sanoo. Jokisipilä muistuttaa, että normaali marssijärjestys olisi ollut se, että valtiovarainministerin salkku olisi saman tien mennyt vaihtoon. – Budjettiriihi tulee ja alkaa tiukat keskustelut siitä, mitä hallitusohjelman kirjauksista on varaa toteuttaa. Jos Mika Lintilä (kesk.) on rampa ankka ja väistymässä jossakin kohtaa, niin sekin on problemaattista valtiovarainministerin salkun hoitamisen kannalta. Toisaalta ymmärrän sen, että jos Kulmuni ottaisi uuden ministerinsalkun ja puheenjohtajuuden haltuun, niin kysymys olisi siitä, että jokin tehtävistä jäisi hoitamatta. Tämä voi olla järkevin ja rationaalisin ratkaisu, kun budjettiriihi on jo syyskuun puolivälissä.