Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

"Yksikään kylmäaine ei ole ongelmaton" – Kun EU rajoittaa haitallisimpien käyttöä, hiilidioksidi tekee paluun

Hiilidioksidin käyttö kylmäaineena on yleistymässä varsinkin kaupan alalla. Syynä tähän on EU:n F-kaasuasetus, joka asettaa rajoituksia kylmäaineiden käytölle. Tämä tarkoittaa sitä, että kauppojen on uusittava jäähdytyslaitteistonsa lähivuosien aikana. Asetus kieltää vuodenvaihteesta alkaen ammattikeittiöiltä ja kaupoilta sellaisten kylmäaineiden käytön, jonka GWP-arvo on yli 2 500. Vuodesta 2022 alkaen rajaksi tulee 150. GWP kertoo aineen vaikutuksen ilmaston lämpenemiseen. Muita aineita verrataan hiilidioksidiin, jonka GWP-arvo on yksi. – Trendi on se, että market-kokoluokan kaupat siirtyvät hiilidioksidin käyttöön, eivätkä käsittääkseni ole muusta kiinnostuneita, sanoo Suomen Kylmäyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mika Kapanen . Suomessa on arviolta 2 600–2 700 market-kokoista kauppaa, joiden kylmälaitteistoissa hiilidioksidia olisi järkevä käyttää. Kapasen mukaan hiilidioksidilla toimiviin järjestelmiin on investoitu niistä reilussa parissa sadassa. – Ketjuilla on vielä hirveä työ edessä, Kapanen sanoo. Yksikään kylmäaine ei ole ongelmaton Kunkylmäaineet 1800-luvun jälkipuoliskolla keksittiin, ensimmäisenä käytössä olivat juuri hiilidioksidi sekä ammoniakki ja rikkidioksidi. – Yksikään kylmäaine ei ole ongelmaton, sanoo Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) sähkön ja automaation projektisuunnittelija Mikko Mielityinen . Hiilidioksidin etuja ovat sen muihin aineisiin verrattuna vähäiset ympäristövaikutukset, myrkyttömyys, edulliset täyttökustannukset ja palamattomuus. – Se ei kuitenkaan ole yhtä tehokas ja vaatii korkeamman käyttöpaineen, joten järjestelmä on kalliimpi rakentaa, sanoo Oamkin energia- ja talotekniikan lehtori Mikko Niskala . Hiilidioksidin käyttö alkoi hiipua 1930-luvulla, kun freonit havaittiin tehokkaammiksi. Niitä puolestaan alettiin korvata fluorihiilivedyillä 1980-luvulla, kun fluorien otsonikerrosta tuhoava vaikutus tuli tietoisuuteen. Nyt väistymässä ovat siis fluorihiilivedyt, ja hiilidioksidi on palaamassa takaisin. – Teollisuuden kylmälaitteissa ammoniakki on pitänyt pintansa. Se ei kuormita ilmastoa, mutta on myrkyllinen ja räjähtävä. Se on hyvä, tehokas ja edullinen, eikä sitä haluta korvata, Niskala sanoo. Hiilidioksidin käyttö kasvattaa laitekokoa Pieniin yksittäisiin kylmäkaappeihin tai keittiön kylmälaitteisiin hiilidioksidia ei ole toistaiseksi järkevää käyttää. Kodinkoneissa on ajan saatossa siirrytty käyttämään propaania ja isobutaania. Ne ovat herkästi syttyviä, mutta tavallisessa keittiöjääkaapissa niitä tarvitaan niin pieniä määriä, että käyttö on turvallista. Ongelma on laitteiston koko. Koska hiilidioksidin käyttö vaatii korkean paineen, laite kasvaa väkisinkin. – Sopivia kaupallisia komponentteja oli vaikeasti saatavilla, eikä kylmäkonetta saanut tämän pienemmäksi, Mielityinen sanoo ja osoittaa kirjahyllyn kokoista laitetta. Mielityinen on itse rakentanut laitteen opetuskäyttöön, jotta kylmätekniikan opiskelijat voisivat perehtyä myös hiilidioksidilla toimiviin laitteisiin. – Tavallisiin kylmäaineisiin verrattuna hiilidioksidi saattaa tuntua mystiseltä. Prosessi on monimutkaisempi, mutta kun siihen perehtyy, se ei ole enää lainkaan mystinen, Niskala sanoo. Ala kaipaa tuhansia osaajia Kylmäala kaipaa seuraavan viiden vuoden sisällä jopa 2 000 uutta osaajaa. Määrä on valtaisa, sillä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston rekisterissä on tällä hetkellä 6 500 asentajaa, joilla on pätevyys kylmätöihin. Heistä arviolta 800 jää eläkkeelle muutaman vuoden sisään. – En tiedä, mistä heidät saadaan. Oppilaitokset eivät pysty tuottamaan sellaista määrää osaajia tuossa ajassa, Kapanen arvioi. Tilanne on käytännössä samanlainen koko Euroopassa. Vain Norjassa osaajien määrä on riittävä, Kapanen sanoo. Kapasen mukaan työvoimapulaan on useita syitä. Jäähdytystä rakennetaan suuria määriä, lämpöpumppujen kysyntä on suurta ja kaupan ala joutuu uusimaan valtavat määrät kylmäjärjestelmiä. – Tämä on käytännössä sote-puolen lisäksi ainut ala, jolla on täys-, ellei ylityöllisyys vuoteen 2030 asti, Kapanen sanoo. Varman työpaikan lisäksi porkkanana toimii palkka. – Pätevä asentaja voi ansaita jopa 50–70 000 euroa vuodessa.