Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Koko konsulttikeskustelun tärkein seikka on jäänyt vielä vähäiselle huomiolle – konsulttipalveluista on saatava taloudellista hyötyä

Porin kaupungin ja yleensä kuntien konsulttipalveluiden käytöstä on keskusteltu viime aikoina erittäin paljon, niin kuntien organisaatioissa kuin mediassakin. Tämä lehti julkaisi taulukon Satakunnan kuntien käyttämien konsulttipalveluiden kustannuksista muutaman viime vuoden aikana, suurimpina Pori ja Rauma odotetusti. Konsulttikuluja tarkasteltaessa on huomionarvoista, että ainakaan Porin kaupunki ei sisällytä konsultti- ja auditointikustannuksiin oman työn osuutta. Se osuus voi olla joskus hyvinkin suuri, kun konsultointi työllistää organisaatiota edellyttäen selvityksiä, tietojen etsimistä ja monenlaista tietomateriaalin hakua. Tämä ajankäyttö on aina pois kyseisten henkilöiden normaalista työpanoksesta ja muutamien Porin kaupungin johtotason henkilöiden kanssa käymieni keskustelujen perusteella oma ajankäyttö on ollut varsin merkittävää. Yksityissektorilla näissä vastaavissa tilanteissa kokemukseni mukaan oman ajankäytön kustannus rekisteröitiin ja summattiin ulkopuoliseen konsulttilaskutukseen. Sinänsä vuosina 2014–2019 Porille tullut konsulttilaskutus 1 064 523 kuntakehitykseen ja talouteen sekä 151 767 euroa kaavoitukseen ja maankäyttöön ei ole kaupungin runsaan 700 miljoonan vuosittaisista kokonaismenoista merkittävän paljon. Velkaa Porilla oli 31.12.2018 konsernitasolla 499,1 miljoona euroa, mistä peruskaupungin osuus 257,6 miljoonaa euroa. Koko konsulttikeskustelun tärkein seikka on jäänyt vielä vähäiselle huomiolle. Kysymys on siitä, muuttuuko mikään, erityisesti johtamisessa, esimiestoiminnassa ja työryhmien toiminnassa. Organisaatiohierarkiassa käyttäytyminen on kaksisuuntaista esimies–henkilö ja henkilö–esimies. Aina tulee laatia konkreettiset toimenpiteet konsulttiselvitysten pohjalta. Kokoustarjoilu, pöytäsijoittelu, istumajärjestys, mahdollinen pormestarimalli sekä kaupunginhallituksen työmalli palkkioineen olisi pitänyt saada ratkaistua ilman ulkopuolista konsulttia. Nämä kohteet saivat konsulttiselvityksen uutisoinnissa kovin ison roolin ja ymmärrettävästi salassa pidettävät asiat ovat jatkossa oikein hoidettuna enemmän merkitseviä. On kovasti toivottavaa, että Porissa tehty konsulttiselvitys uudesta 1.7.2017 voimaan astuneesta toimintaorganisaatiosta johtaa sen pohjalta aloitettujen toimenpiteiden siivittämänä parempaan johtamiseen, esimiestyöhön ja yhteistyöhön eri organisaatioyksikköjen kesken. Henkilötasolla jokaisen arvioinnin kohteen tulee tarkastella omaa organisaatiokäyttäytymistään avoimesti ja kriittisesti. Sen pitää johtaa tuloksekkaampaan ja tehokkaampaan toimintaan, joka näkyy siirtymäajan jälkeen myös parempana taloudellisena tuloksena. On varmaan useita erityistilanteita, joissa konsultin käyttö on hyvin järkevää. Tästä esimerkkinä keväällä 2019 tehty lentoliikenteen kilpailutus, missä hankinta-asiat ja juridiikka olivat monimutkaisia. Eräs tunnettu talouselämän johtohenkilö on todennut, että organisaation kehittäminen on johdon jokapäiväistä tärkeää työtä, eikä sitä saa ulkoistaa. Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu (kok.) ja auktorisoitu tilintarkastaja Porista.