Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Marko Toivio lensi 9 minuutissa Eurajoelta Kokemäelle auttamaan maastopalon sammuttamisessa – Palomiehet kertovat, miten maastopalo syttyy ja miksi niiden sammuttaminen on vaikeaa

Eurajoen Kahalansuon turvetuotantoalueella syttyi maanantaina suuri maastopalo. Sen savut levisivät laajalle naapurikuntiin asti. Paloesimies Marko Toivio istui lentokoneessa, joka kaarteli paloalueen yllä. Hän antoi puhelimitse ohjeita rajavartiolaitoksen helikopterille. Se tyhjensi palopesäkkeisiin vettä sammutuspusseista. Kun tuntien työ oli loppusuoralla kuuden aikaan illalla, Toivio sai päivystävältä palomestarilta Tuomas Kiskolalta puhelun. Kiskola halusi pienkoneen avuksi Kokemäelle, jossa paloi maastoa rautatien molemmilla puolilla. Toivio ja pienkoneen kuljettaja lensivät palopaikalle Eurajoelta 9 minuutissa. Puhelimet alkoivat käydä kuumina. Toivio antoi Kiskolalle tietoja ilmasta. Hän ohjasi yksiköitä paikalle metsäautotietä pitkin. Hän näki radan kaksi puolta ja pystyi lähettämään kuvia pelastustoimenjohtajalle. Samaan aikaan maan kamaralla Tuomas Kiskola oli tehnyt tilannearvion työturvallisuudesta. Rautatie aiheutti palomiehille kahdenlaisia haasteita. Vaaraa syntyi paitsi kovaa kulkevasta junaliikenteestä, myös 400 kilovoltin sähkölinjasta, joka kulkee radan yllä. Liikenne piti katkaista. Satakunnassa paloi maanantaina maastoa enemmän kuin kertaakaan tänä keväänä. Satakunnan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski kertoo, että kevät on ollut muutenkin poikkeuksellinen. Tammi-maaliskuussa Satakunnassa kirjattiin yhteensä 12 maastopaloa. Se on ajankohtaan nähden paljon. Korkea lukema selittyy lumettomalla talvella. Ruohikkopalovaroitus oli ensimmäistä kertaa voimassa jo maaliskuussa. Leppäkoski arvelee, että myös koronavirus on vaikuttanut maastopalolukemiin. Ihmiset ovat liikkuneet vähemmän autoilla, mikä on pienentänyt liikenneonnettomuuksien määrää. Retkeilystä on tullut suositumpaa. Yleisin maastopalon sytyttäjä on huolimattomasti tehty avotuli tai maastoon heitetty tupakantumppi. Osa paloista syttyy metsäkoneiden jäljiltä. Turvetuotantoalueella palo voi syttyä itsestään. Jotkut maastopalot ovat tahallaan sytytettyjä. – Ihmiset eivät aina ymmärrä, että kipinät saattavat lentää nuotiosta, tupakasta tai roskien poltosta pitkällekin maastoon ja jäädä sinne kytemään, Kokemäen paloaseman palomestari Tomi Anttila kertoo. Eniten maastopaloja on tänä keväänä syttynyt Porissa, Kankaanpäässä, Eurassa ja Eurajoella. Pelastuspäällikkö Jyri Leppäkosken mukaan vilkkain aika on vielä edessä. Kun lämpömittarin lukemat kohoavat, kohoaa myös maastopaloriski. Leppäkoski muistelee kahden vuoden takaista hellekesää, joka teki poikkeuksellisen piikin tilastoihin. Jonkinlainen piikki syntyi myös maanantaina. Satakunnassa meni rikki helleraja ja Eurajoen ja Kokemäen isojen maastopalojen lisäksi pieniä maastopaloja syttyi ympäri maakuntaa. Satakunnassa on voimassa maastopalovaroitus, jolloin avotulen teko on kielletty. Kansalaisten valistamisen lisäksi Leppäkoski nostaa esille toisen tärkeän keinon maastopalojen ehkäisemiseksi. – Kesäkuukausina Satakunnassa lennetään melkein joka päivä kulolentoja. Niillä on merkittävä rooli palojen havaitsemisessa, hän toteaa. Suuren maastopalon sammuttaminen on palomiehille raskas tehtävä. Sammutustyö vie aikaa, eikä kohde aina sijaitse hyvien kulkuyhteyksien päässä. Niin kävi myös Kokemäellä. Maanantaina illalla kuudelta syttynyttä maastopaloa vartioitiin vielä tiistaina aamulla kuudelta. Palo jää helposti kytemään esimerkiksi kantoihin. Kuivassa maastossa uudelleensyttymisen riski on suuri. Voimakas tuuli levittää paloa nopeasti. Kun junaliikenne oli pysäytetty, paloautot ajettiin hakkuuaukean läheiselle metsätielle tiettyyn järjestykseen. Marko Toivio antoi lentokoneesta ohjeita sumpun välttämiseksi. Paloautoja piti pystyä ajamaan huonokulkuisella metsätiellä vuorotellen lähelle kohdetta, jotta niistä saatiin vettä. Palomestari Tuomas Kiskolan mukaan selvitysmatkasta tuli silti melko pitkä. Selvitysmatkalla hän tarkoittaa sitä matkaa, jonka palomiehet joutuvat vetämään letkuja vaikeakulkuisessa maastossa. – Siinä kivisessä maastossa 400 metriäkin on omanlaisensa homma. Yhdessä paloautossa on noin 500 metriä letkua. Jos palopaikka on syvällä metsässä, apuna voidaan käyttää esimerkiksi mönkijää. Ilmasta ja maasta tehtyjen havaintojen avulla palomiehet saivat paloalueen rajattua nopeasti. Se on palomestari Tomi Anttilan mukaan maastopaloissa tärkeintä. –Yleensä maastopalossa pyritään ottamaan ensin sivut ja kärki kiinni ja estämään palon leviäminen. Sen jälkeen tehdään lopullinen sammutus. Jos metsäpalo ehtii puiden latvoihin, työstä tulee vielä raskaampaa. – Silloin se leviää räjähdysmäisesti. Juttua korjattu kello 9.33. Jutussa puhuttiin aiemmin vapaapalokuntalaisista. Oikea termi on sopimuspalokuntalainen. Kokemäen paloa oli sammuttamassa palomiehiä eri sopimuspalokunnista.