Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Perussuomalaiset vaativat täsmennystä lakiin kansanryhmää vastaan kiihottamisesta – Oikeusministeri tyrmäsi aloitteen

Perussuomalaiset vaativat eduskunnassa torstaina täsmennystä lakiin, joka kieltää kiihottamisen kansanryhmää vastaan. He kertoivat jättäneensä lakialoitteen, jossa rangaistavaksi jäisi selkeästi vain rikoksella uhkaaminen tai rikokseen yllyttäminen. – Mielipiteen tai tosiasioihin perustuvan tiedon jakaminen ei enää voisi olla rikos, kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) perusteli aloitetta eduskunnan kyselytunnilla. Hän piti kestämättömänä sitä, että ihmiset eivät enää tiedä, milloin he kenties rikkovat lakia. – Korjaamisen sijaan hallitus on viemässä asiaa vielä hullumpaan suuntaan, Mäkelä sanoi ja viittasi hallituksen aikeisiin kriminalisoida maalittaminen. Maalittamisella tarkoitetaan ihmisten usuttamista vaientamaan jokin henkilö. Kansanedustajia epäiltyinä Esitutkinnassa tai syyteharkinnassa kiihottamispykälän perusteella on parhaillaan neljä kansanedustaa, joista kaksi on perussuomalaisia. Viimeksi kansanedustaja Sebastian Tynkkynen (ps.) tuomittiin lokakuussa Oulun käräjäoikeudessa pykälän perusteella sakkoihin. Mäkelä korosti, etteivät perussuomalaiset hyväksy uhkailua tai kunnianloukkausta, jotka kielletään rikoslaissa jo nykyisin. – Aiotteko te kieltää valtaa pitävien arvostelun ja vielä kaventaa suomalaisten sanan- ja mielipiteenvapautta, hän tivasi. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) korosti, että Suomessa on sananvapaus ja lainsäädäntö, joka kertoo, mikä on sallittua ja mikä ei. – Meillä ei ole minkäänlaisia suunnitelmia, että ryhdyttäisiin dekriminalisoimaan kiihottamista kansanryhmää vastaan. Sen sijaan hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia siitä, että maalittaminen saataisiin vähenemään. Hän muistutti, että arkkipiispa Kari Mäkisen työryhmässä tultiin siihen lopputulokseen, että maalittamista pitäisi suitsia. – Jos ryhdytään toimiin, jotka loukkaavat mahdollisesti myös virkamiesten mahdollisuuksia tehdä työtään, meillä on oltava mahdollisuus puuttua siihen. Henriksson muistutti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksesta. Sen mukaan poliittista puhetta ei saa rajoittaa ilman pakottava syytä, mutta vihapuheet, jotka saattavat loukata henkilöitä tai henkilöryhmiä, eivät ansaitse sananvapauden suojaa. – Rikoslain kiihottamisrikos säätää rangaistavaksi rasistisen puheen sekä loukkaavan ilmaisun seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Tästä on pidettävä kiinni. Kirjoitustensa takia poliisikuulusteluihin joutunut kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kysyi, onko sananvapautta ja uskonnonvapautta rajoittava laki kiihottamisesta kansaryhmää vastaan riittävän selkeä, jotta kansalainen voisi tietää lain rajat. – Jos poliisi tulee perusteellisen arvion jälkeen erilaiseen johtopäätökseen kuin valtakunnansyyttäjä, niin miten tavallinen kansalainen voisi tietää, missä rajat menevät? Henrikssonin mukaan tuomioistuimet tulkitsevat voimassa olevaa lainsäädäntöä eikä tarvetta lain muuttamiseen ole nähty. Työeläkerahastoista apua naisille Kokoomus hiillosti hallitusta syytämällä sitä aikeista leikata tulevia työeläkkeitä pääministeri Antti Rinteen (sd.) pieniin eläkkeisiin lupaaman vappusatasen rahoittamiseksi. Syynä on se, että hallitusohjelman mukaan aloitetaan kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä ilman eläkemaksujen nostoa. – Haluamme kantaa huolta pienistä eläkkeistä, mutta oikea tie ei ole romuttaa suomalaista työeläkejärjestelmää ja leikata ahkerilta keskituloisilta eläkeläisiltä, Sari Sarkomaa (kok.) sanoi. Antti Rinteen mukaan hallitus haluaa korjata niiden naisten pieniä eläkkeitä, jotka ovat kärsineet siitä, etteivät perhevapaat ennen vuotta 2005 kartuttaneet eläkettä. Siksi myös työeläkejärjestelmän osapuolten kanssa halutaan keskustella, voitaisiinko työeläkerahastoja käyttää tämän ongelman korjaamiseksi. Tarve olisi Rinteen mukaan noin 200–300 miljoonaa euroa vuodessa ja korjaus voitaisiin hänen mielestään tehdä ilman, että työeläkejärjestelmä vaarantuu. – Onko olemassa jotain sellaista rahaa, että kun sieltä otetaan muutama sata miljoonaa, niin se ei ole mistään pois, ihmetteli Ben Zyskowicz (kok.). Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) vakuutti, että tämä hallitus ei leikkaa kenenkään eläkkeitä. – Päinvastoin pienimpiä kansaneläkkeitä korotetaan ensi vuoden alusta 34 euroa ja takuueläkettä 50 euroa kuukaudessa.