Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tämä auto on yritetty usein ostaa kesken kauppareissun

Mikäli Jari Lahti päättäisi myydä autonsa, eivät perustiedot netin autopalstalla vielä hätkähdyttäisi. "Automaattivaihteinen amerikkalaisvalmisteinen coupe toiselta omistajaltaan suoraan käytöstä", voisi ilmoituksessa lukea. Sitten alkaa muuttua kummallisemmaksi. Automaattilaatikko vaihtaa kahta pykälää eteenpäin ja yhtä taakse. Ne riittävät, sillä 4,3 -litrainen rivikasi vääntää laajalla kierrosalueella traktorin tavoin. – Vääntöä riittää. Laitoin tähän alkuperäisen lisävarusteen, eli käsijarrun merkkivalon ilmaisemaan, jos jarru on päällä. Moottori kun kyllä jaksaa vääntää auton liikkeelle käsijarrusta huolimatta, Lahti kuvailee. Kummalliseksi tekniset hienoudet tekee ennen muuta se, että auto on vuosimalliltaan 1949. Jari Lahti löysi Buickinsa sattumalta. Vanhoista autoista pitävä mies törmäsi myynnissä olevaan Buick Super Sedanetiin (Sedanet on mallin kaksiovisen coupen tyyppinimi). Hän luuli kuvauksen perusteella nyt löytyneen jonkun perikunnan haltuun päätyneen auton. Autoa myikin sen omistaja. – Mies oli ostanut auton ensimmäiseltä omistajaltaan vuonna 1953. Hänestä ei ole tarkempaa tietoa. Toinen omistaja ajoi Buickia, kunnes päätti myydä sen keväällä 2008, jolloin minä ostin sen. Buickista mies oli luopunut tarpeesta. Ikä oli vienyt sen verran voimia, että hän osti tuoreemman Buickin, jossa oli ohjaustehostin. 5,32 metrisen katulaivan kääntely vaatii, no, hieman tukevampaa otetta. Pääsiäisenä laiva toi auton Ruotsin Göteborgiin, josta Lahti ajoi sen Suomeen. Siitä lähtien auto on ollut jatkuvassa ajossa. Rekisteröinti Suomeen sujui ongelmitta, sillä vaatimukset 71-vuotiaalle ajopelille eivät olleet kovat. Sen aikainen laki ei Suomessa juuri rajoituksia tuntenut. – Mittari pyörähtää ympäri 100 000 mailissa. Minulla ei ole aavistustakaan, monestiko se on käynyt ympäri. Itse olen ajanut tällä nyt 70 000 mailia, eli noin 112 000 kilometriä. Matkamittari on tarkka, mutta nopeusmittari "vähän sinne päin". – Ajoin kerran poliisin tutkaan. Palasin ja kysyin, paljonko tutka näytti. Poliisi oli ystävällinen ja otti minulle useamman lukeman, jotta tiedän, minkä verran auto milloinkin kulkee. Pyysivät vielä kokeilemaan huippunopeudenkin. En rohjennut. Sen Lahti tietää, että 150 kilometriä tunnissa kulkee varsin leppoisasti, eikä 170-kilometrin tuntinopeuskaan luultavasti tuottaisi ongelmia. Lahdelle kuitenkin riittää tieto, että nopeutta löytyy sen, minkä tarvitaan. Ominaisuudet eläkeiän ylittäneessä Detroitin tuotteessa kilpailevat huomattavasti nuorempien kanssa. Auto on kovasta käytöstä huolimatta alkuperäiskunnossa. Kuluvia osia on toki vaihdettu. – Verhoilun tein uusiksi. Alkuperäinen oli ehjä, mutta niin ohueksi kulunut, että jos etupenkillä aivasti, takapenkki ratkesi. Kokenut autojen verhoilija valitsi mahdollisimman alkuperäistä muistuttavan tekstiilin. Kaikki tiedot autosta verhoilua myöten löytyvät konetilan tyyppimerkintälaatasta. Konetila on muutekin oma lukunsa. Konepelti aukeaa kummalle tahansa sivulle, kuten nykyaikaisimmat suksiboksit. Molempien puolten saranat toimivat myös lukkoina. Moottorin kyljessä on oranssilla teksti Buick Fireball. Väri kertoo asiantuntijalle, että kyseessä on hydrauliset venttiilinnostajat. Edullisemmassa versiossa sininen teksti paljastaa nostajien toimivan mekaanisesti. Käyttöohjekirjasta selviää, että radiossa on jopa pikavalinnat. Antennin saa käännettyä sisältä kahvasta alassuin, ettei ukkonen iske siihen. Varustelista on pitkä kuin venäläinen kivihiilijuna. Erikoisuutena prisma kojelaudalla ratin takana. – Se näyttää liikennevalot kumartelematta. Näitä ei nykyautoista löydy. Monelle tällainen autovanhus olisi keräilyharvinaisuus, Jari Lahdelle käyttöauto sen edullisuuden vuoksi. Katseenkääntäjähän se toki on. – Kauppareissut tuppaavat venymään. Parkkipaikalla riittää katselijoita. Ennen kysyttiin auton vuosimallia, nykyisin kulutusta. Paljonko se kulutus sitten on? – Mielestäni kohtuulliset vähän toistakymmentä litraa. Auton arvo on kuitenkin vain vuosien myötä kasvanut. Perheen tuoreempi auto, vuosimallin 1988 Toyota Corolla kuluttaa sekin kuulemma 9 litraa. Lahden toinen käyttöauto, vuoden 1977 farmari-Buick hieman enemmän. Alkuperäisen hinnaston mukaan vuonna 1949 kyseinen malli maksoi 2 059 dollaria. Nykyhintaa Lahti ei paljasta, vaikka autoa on monesti tarjouduttu ostamaan. – On tämän hinta moninkertaistunut. Kestävä kulutustuote on hyvä sijoitus. Ei hän käyttöautoihin silti ylettömästi kiinny. Ne vaihdetaan silloin kun tulee toisen hankinta eteen. Toisen, ei uuden.