Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Satakunta on kuin lapsi, joka ei saanut syntymälahjana elämän valttikortteja

Satakunnan Kansa (SK 4.10.) kertoo Jasmin Mäkipään tarinan. Sijaisperheessä kasvaneesta Mäkipäästä tulee sukunsa ensimmäinen maisteri. Suomi on luokkaerojen pienuudessa yksi maailman mallimaista. Tasa-arvoinen peruskoulujärjestelmä, ilmainen koulutus, yleinen kirjasto ja korkeatasoinen opettajakoulutus ovat keinoja, joilla yhteiskunta yrittää antaa kaikille tasaveroiset eväät elämään. Silti perhetaustalla on taipumus antaa suuntaa elämälle. Kodin perintö tarkoittaa paitsi taloudellista myös sosiaalista ja kulttuurista pääomaa. Halusimme tai emme, niin lapset ottavat vanhemmistaan mallia. Sille yhteiskunta ei voi mitään. Perhetaustan vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä, mutta monet tutkimukset ovat silti välittäneet samansuuntaista viestiä: kun otetaan riittävän iso otanta, sekä hyvinvoinnin että huono-osaisuuden voi sanoa periytyvän ja kasautuvan. Suomessa on paljon akateemisia sukuja, mutta myös kolmannen polven työttömiä. Moni kunta on Suomessa ajautunut tai ajautumassa säästökurimukseen. Esimerkiksi Porissa sivistystoimen on määrä höylätä kulujaan 4,4, miljoonalla eurolla. Leikkauslistalla on muun muassa koulunkäynnin ohjaajien työpaikkoja, kotihoidon avustukset, avoimet päiväkodit ja mukilat. Jos suuntaus jatkuu ja hyvinvointirakenteiden annetaan murtua, lasten ja nuorten selviytyminen on yhä enemmän kiinni kodin tarjoamista resursseista. Asetelma on otollinen eriarvoisuuden lisääntymiselle. Osmo Soininvaara on kiteyttänyt luokkajaon kehityspolun vapaasti lainaten näin: Kun säätyrajat poistuivat, alemmista yhteiskuntaluokista kohosi lahjakkaita ihmisiä ylempiin yhteiskuntaluokkiin ja päinvastoin. Kun tätä kiertoa on käyty riittävän monta kierrosta, ylemmät luokat ovat poimineet lahjakkuudet alemmista. Lopputuloksena terveet, kauniit ja lahjakkaat kuuluvat ylempiin yhteiskuntaluokkiin ja alempiin taas on kasautunut kaikkea ikävää: päihdeongelmia, terveysongelmia ja oppimisvaikeuksia. Eriarvoisuuden käsite on monimuotoinen. On olemassa myös alueellista eriarvoisuutta. Ihmiset, työpaikat, akateeminen koulutus ja yleinen elinvoima pakkautuvat yhä enemmän pääkaupunkiseudulle sekä Tampereen ja Turun ympäristöön. Tässä tarkastelussa Satakunta vertautuu lapseen, joka ei ole saanut syntymälahjana elämän valttikortteja. Meidän pitää suhtautua tulevaisuuteen kuin Jasmin Mäkipää. Ei ole olemassa luokkajakoon perustuvaa häkkiä tai edes lasikattoa – on vain jonkinlainen muovikelmu, mutta se on läpäistävissä.