Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Jo ehdokasasettelu painottuu hyvätuloisiin, muistuttaa tutkija – Eduskunta tuskin koskaan on kansa pienoiskoossa

Eduskuntaan on vähävaraisen vaikea päästä. Asia ilmenee useista ehdokkaiden ja kansanedustajien taustatutkimuksista, viimeisimpänä Lännen Median laajasta selvityksestä. – Vuoden 2015 vaaleissa läpimennyt ehdokas oli kampanjoinut keskimäärin 38 000 eurolla. Summaan oli laskettu kaikki ehdokkaan saama tuki, kertoo erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta. Keskivertoehdokas ansaitsee enemmän kuin kansalaiset keskimäärin. Keskimääräiset eduskuntaan päässeet taas ansaitsevat enemmän kuin useimmat valitsematta jääneet ehdokkaat. – Raha rajaa joukkoa, joka kokee mahdolliseksi asettua ehdolle, sanoo Karimäki. Kampanjointi vaatii sitoutumista, aikaa ja rahaa. Hyvätuloisella on paremmat mahdollisuudet kampanjoida ja menestyä. "Ei kansaa pienoiskoossa" Äänestäjä joutuu valitsemaan puolueiden jo ennalta karsimista ehdokkaista, koska listoille ei mahdu rajattomasti ihmisiä. Myös puolueet joutuvat valitsemaan hyvin rajatusta ihmisjoukosta, jotka ylipäätään suostuvat ehdolle. Ehdokkaat ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin äänestäjät, mikä vaikuttaa tulotasoon. – Ei ole kauhean todennäköistä, että eduskunta olisi kansa pienoiskoossa, sanoo Karimäki. Kansan koostumuksen kopiota tuskin nähtäisiin silloinkaan, jos äänestysprosentti olisi sata. – Moni suomalainen äänestää itseään korkeammin koulutettua ehdokasta. Ei voi olla itseisarvo, että eduskuntaan pitäisi äänestää samanlainen ihminen kuin itse. Pitää olla oikeus valita joko itseä varakkaampi tai köyhempi, Karimäki painottaa. Raha ei ratkaise kaikkea Valittujen kansanedustajien keskimäärin korkeista tuloista huolimatta demokratiassa on aina kaikilla ehdokkailla mahdollisuus päästä läpi. Siitä kertoo neljän pienituloisen ehdokkaan valinta vuonna 2019. – Aina myös mitättömällä budjetilla voi päästä läpi. Valitsematta jää huomattavan suuria summia käyttäneitä, toteaa Karimäki. Karimäen mukaan monipuoluejärjestelmä takaa, että eri ideologiat pääsevät eduskunnassa esille ehdokkaiden tulotasosta riippumatta. Vasemmistoliiton uusilla edustajilla suurimmat ansiot Lännen Media selvitti kaikkien uuden eduskunnan kansanedustajien tulot vuosilta 2015–2017. Vasemmistoliiton uudet kansanedustajat tienasivat eniten palkkaa kolmen vuoden aikana. Seuraavaksi eniten ansaitsivat kokoomuksen ja sdp:n uudet kansanedustajat. Jos uusien edustajien pääomatulot laskettaisiin mukaan, kolmen kärjen muodostaisivat kokoomus, vasemmistoliitto ja rkp. Tulos on sikäli yllättävä, että perinteisesti vasemmistopuolueet ovat ajaneet pienituloisten asiaa. Ainakin tällä kertaa vasemmistopuolueiden uudet edustajat kuuluvat kovapalkkaisimpien uusien kansanedustajien joukkoon. Pelkästään uusien kansanedustajien tuloja vertailtiin siksi, että jatkavat kansanedustajat saivat 2015–2017 palkkiota samoin perustein puolueesta riippumatta. Kaikkien uuden eduskunnan kansanedustajien palkkakeskiarvo oli 74 700 euroa vuodessa, mikä on yli kaksi kertaa suomalaisen mediaanituloon verrattuna.