Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Varusmiehet ovat säästyneet joukkotartunnoilta – miksi koronavirus ei koettele varuskuntia samalla tavalla kuin normaali kausi-influenssa?

Lomalta palaavia varusmiehiä kuljettava bussi pysähtyy sunnuntai-iltana ABC-aseman pihaan. Täpötäydestä bussista purkautuu iso joukko sotilaspukuisia nuoria miehiä ja naisia ostoksille liikenneaseman myymälään. Pysähdyksen jälkeen porukka pakkautuu takaisin linja-autoon ja jatkaa matkaansa kohti varuskuntaa ja omia tupia. Koronaviruksen luulisi tarttuvan ja leviävän juuri tällaisessa joukossa. Tavallisen influenssan kanssa niin yleensä käykin, mutta nyt tilanne on toinen. – Varusmiesten keskuudessa on tosiaan vain muutamia yksittäisiä sairastuneita. He eivät ole varuskunnissa vaan potevat tautia eristyksissä kotihoidossa, kertoo lääkintäeverstiluutnantti Jari Autti . Autti on puolustusvoimien kenttälääkinnän palveluyksikön johtaja. Hän arvelee valtiojohdon yleisten rajoitustoimien ainakin toistaiseksi estäneen epidemian leviämisen varuskuntiin. – Itse asiassa varsinaista epidemiaa ei muutenkaan ole Suomessa vielä kuin Helsingin ja Uudenmaan alueella. Siltä tuskin vältytään muuallakaan maassa, mutta tavoitteena on pitää tilanne hallinnassa ja tautipiikki matalana. Sairailla ei asiaa varuskuntiin Puolustusvoimat on valmistautunut koronan mahdollisesti aiheuttamiin poikkeustoimiin jo parin kuukauden ajan. Koulutusjärjestelyjä on muutettu muun muassa jakamalla varusmiehet varuskunnissa kolmeen osastoon. Ne pidetään erossa toisistaan. Kun yksi osasto on viikon lomalla, kaksi muuta on samaan aikaan koulutuksessa. Ne liikkuvat eri reittejä ja syövät eri paikoissa eivätkä käytä ristiin kalustoa. Lisäksi puolustusvoimiin on tullut kättelykielto ja osalle kantahenkilökunnasta etätyösuositus. Matkustamista on vähennetty ja toimintoja suljettu sekä tapahtumia ja harjoituksia peruttu. Pääesikunta on myös rajoittanut ulkopuolisten liikkumista varuskunta-alueilla. Sairaita ei varuskuntiin päästetä. – Jos varusmiehellä ilmenee lomalla oireita, hänen pitää ottaa yhteyttä joukko-osastoon ja terveydenhuoltoon. Sairaana hän ei palaa lomalta, Jari Autti korostaa. – Jokainen päätös tehdään kuitenkin yksilöllisesti kunkin henkilön oireiden mukaan. Apua saa, jos sitä pyydetään Kenttälääkinnän palveluyksikön johtaja uskoo poikkeusjärjestelyjen tuottaneen tulosta ja kolmen osaston mallin toimineen käytännössä hyvin. – Jos varuskuntien tautitilanne muuttuu oleellisesti huonompaan suuntaan, sitä varten on olemassa suunnitelmat. Valmiutemme on hyvä, Autti vakuuttaa. Hänen mukaansa sama pätee mahdolliseen tilanteeseen, jossa varusmiehiä, sotilashenkilöitä tai armeijan kalustoa saatetaan epidemian vuoksi tarvita yhteiskunnan tukitoimissa. – Sellaisia tilanteita voi tulla virka-apupyyntöjen kautta. Ainakaan vielä pyyntöjä ei ole tullut. – Se etu puolustusvoimilla on puolellaan, että varusmiespalvelusta suorittavat ovat nuoria ja kohtalaisen terveitä miehiä ja naisia. Myös kantahenkilökunta on sen ikäistä, että riskiryhmien edustajia meillä on vähän. Harjoitustoiminta jatkuu puolustusvoimissa koronaviruksesta huolimatta – osassa maata yhä talvisissa oloissa. Järjestelyjä on kuitenkin muutettu muun muassa jakamalla varusmiehet varuskunnissa kolmeen osastoon. Ne pidetään erossa toisistaan.