Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalitulos Eurovaalikone Satakunta Urheilu MM-kiekko Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Työelämän tasa-arvo tarvitsee tekoja – selittämätön palkkaero naisten ja miesten välillä kurottava umpeen

Vaalipaneeleissa on puhuttu paljon työelämän tasa-arvosta. Keskustelu on ollut rakentavaa ja hyvää, sellaisena se jatkukoon. Vaikka Suomessa on moni asia hyvin, riittää meilläkin vielä tehtävää. Puheista on viimeistään nyt siirryttävä tekoihin. Naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutettujen naisten palkat laahaavat vieläkin jäljessä moneen muuhun alaan verrattuna. Yksi suurimpia tasa-arvohaasteita on myös selittämätön palkkaero. Ero näkyy Ekonomiliiton tutkimuksen mukaan varsinkin yksityisellä sektorilla, jossa mies- ja naisekonomien välillä palkkaero on noin 11 prosenttia. Tämä heijastuu suoraan myös eläkekertymiin. Lisäksi urakehityksessä nähdään eroja naisten ja miesten välillä. Työn ja perheen yhteensovittaminen on keskeinen työhyvinvoinnin tekijä. Etätyö on hyvä ratkaisu monessa tilanteessa, samoin lyhennetty työviikko silloin kun se on mahdollista. Työn joustavuus tekee työstä mielekkäämpää ja työn tekeminen on tehokkaampaa. Tällöin kaikki osapuolet voittavat, ja etätyötä voi hyvillä mielin kutsua myös ekoteoksi. Jokainen perhe on oman arkensa asiantuntija, elämäntilanteet kun ovat hyvin erilaisia. Tällä hetkellä monen perheen kohdalla isien jääminen kotiin on taloudellisesti mahdotonta. Se, että tilanne tunnustetaan, ei tarkoita etteikö siihen voisi pyrkiä saamaan muutosta. Perhevapaauudistus on yksi tärkeimmistä tulevan hallituskauden uudistuksista. Uudistuksen tulee olla perheiden arkeen joustavuutta tuova ja käytännön tasolla mahdollista toteuttaa. Perhevapaauudistuksen tulee kannustaa vanhempia palaamaan työelämään ja lisätä näin työllistymistä ja tasa-arvoisia valintoja. Perhevapaauudistus vaatii joustoa ja rajoitusten purkua. Tukien ja lainsäädännön tulee mahdollistaa se. Perhevapaauudistus on myös kustannuskysymys. Tasa-arvoisen työelämän edistäminen edellyttää lisäksi asennemuutosta. Kustannusten jakaminen molempien vanhempien työnantajille tasaisemmin edistää asiaa. Työpaikan perheystävällinen ilmapiiri on vahva signaali, kun kilpaillaan osaavasta työvoimasta. Hyviä käytänteitä ovat esimerkiksi työnantajien tarjoamat sairaan lapsen hoitoon liittyvät palvelut. Huomiota tulee kiinnittää myös naisten uralla etenemisen mahdollisuuksiin entistä paremmin. Mahdollisuuksien pitää olla kaikille tasapuolisia. Asennemuutosta tarvitaan arjessa muutenkin. Asia voidaan nähdä positiivisena ja muutokseen kannustavana. Mari Kaunistola KTM, johtamisen lehtori eduskuntavaaliehdokas (kok.), Pori