Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

”MM-kisoja ei pitäisi pelata Valko-Venäjällä” – Suomeakin usein edustaneet liigakiekkoilijat Aapeli Räsänen ja Frans Tuohimaa eivät näe, miten politiikan ja urheilun voisi pitää erillään toisistaan

Ensi vuoden jääkiekon MM-kisojen ympärillä on kuohunut jo kauan ennen turnauksen alkua. Tämä on ollut seurausta toisen kisaisännän Valko-Venäjän presidentinvaalien ja ”Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi” kuvaillun Aljaksandr Lukašenkan uudelleenvalinnan jälkeen kärjistyneestä poliittisesta tilanteesta. Viime viikolla paheksuntaa aiheeseen liittyen aiheuttivat erityisesti entiset jääkiekkotähdet Esa Tikkanen ja Juhani Tamminen , jotka iltapäivälehtien haastatteluissa asettuivat puolustamaan Valko-Venäjän kisaisännyyttä. Asiaa Ilta-Sanomille kommentoinut Tikkanen kertoi jälkikäteen , ettei ollut haastattelun aikana kunnolla perillä Valko-Venäjän poliittisesta tilanteesta. – Olen edelleen sitä mieltä, ettei urheilua ja politiikkaa pitäisi sekoittaa, Tikkanen kirjoitti. Mahdottomuus, utopia, illuusio On kuitenkin olemassa jääkiekkoilijoita, jotka eivät vieroksu yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Yksi heistä on nuori hyökkääjä Aapeli Räsänen , joka siirtyi Boston Collegen yliopistojoukkueesta täksi kaudeksi takaisin Suomeen. – Eihän politiikan ja urheilun erillään pitäminen ole mahdollista. Se on mahdottomuus, utopia, illuusio, 22-vuotias KalPa-pelaaja toteaa. – Tässä tapauksessa urheilu ja politiikka on sotkettu jo silloin, kun kisat Valko-Venäjälle annettiin. Kiekkolegendojen viime päivien kannanottoja Räsänen kuvailee harkitsemattomiksi ja kapeakatseisiksi. Hän kertoo olevansa itse ”jotenkin kärryillä” Valko-Venäjän tilanteesta. – Siellä on meneillään humanitäärinen kriisi, ja maa on ollut kaukana demokratiasta. Toivotaan, että tilanne lähtisi kääntymään parempaan suuntaan, Räsänen sanoo. – Kisaisännyys on monella tapaa hankala kysymys. Henkilökohtaisena mielipiteenäni sanon sen, mitä varmasti moni muukin miettii: nykytilanteessa kisoja ei pitäisi järjestää Valko-Venäjällä. Iso kysymys Samaa mieltä on myös Helsingin IFK:n maalivahti Frans Tuohimaa . Hän kertoo seuranneensa Valko-Venäjän tilannetta mediasta ja keskustelemalla entisen valkovenäläisen joukkuekaverinsa kanssa. – Tässä ollaan ison kysymyksen äärellä. Jääkiekon MM-kisoja ei pitäisi pelata Valko-Venäjällä, samalla tavoin kuin yleisurheilun kisoja ei pitäisi järjestää Dohassa tai jalkapallon Qatarissa, Tuohimaa toteaa. Viime kaudella neljästi Leijonien maalia vartioineen Tuohimaan mielestä Tammisen ja Tikkasen antamat lausunnot antavat suppean kuvan koko lajiyhteisöstä. Hän kertoo miettineensä, miksi kommentteja pitää kysyä aina samoilta kiekkoihmisiltä. – Eikä tämä ole pelkästään ikäpolvikysymys, sillä vanhemman polven pelaajista löytyisi varmasti avarampaa pohdintaa ja erilaisia näkemyksiä tähänkin aiheeseen, Tuohimaa sanoo. ”Kaikkien ei tarvitse avata suutaan” Urheilun ja politiikan sekoittamisesta puhuminen on suorastaan klisee niillä hetkillä, kun kansainvälisten urheiluorganisaatioiden tai urheilijoiden tekemät päätökset kyseenalaistetaan. – Väite, että politiikka ei olisi osa urheilua, on aika absurdi. Se on ollut sitä kautta aikojen, suomalaisessa kontekstissa esimerkiksi vuoden 1912 olympialaisissa Suomen lipun alla marssiminen oli ilman muuta poliittinen kannanotto, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson . Johansson kertoo seuranneensa hämmentyneenä kiekkoväen viime päivien lausuntoja. Hän kuitenkin korostaa, että yksittäisiltä urheilijoilta on täysin väärin vaatia rohkeita tekoja, jotka saattaisivat vaarantaa heidän elantonsa. – Kaikkien ei tarvitse avata suutaan ja ottaa rohkeasti poliittisesti kantaa. Silloin on kuitenkin parempi olla hiljaa kuin sanoa, ettei asia meille kuulu. Tulenarka aihe Esimerkkinä piittaamattomasta kommentoinnista käy kiekkolegendojen lausuntojen lisäksi KHL:ää pelaavien Jokerien kommentit MTV:lle . Joukkueen olisi tarkoitus aloittaa kautensa torstaina 3. syyskuuta vierasottelulla juuri Valko-Venäjän Minskissä. – En ole hirveästi korvaa lotkauttanut, totesi Jokerien päävalmentaja Lauri Marjamäki MTV:lle Valko-Venäjän tilanteesta. – Olen lukenut uutisista, että jotain mellakantynkää siellä on ollut. Ei anneta sen vaikuttaa. Annetaan heidän mellakoida keskenään, säesti tähtipuolustaja Mikko Lehtonen . Full Press Coverage -sivuston mukaan Dinamo Minskin kannattajayhdistys on jo ilmaissut boikotoivansa kiekkojoukkueen otteluita niin kauan, kunnes vaatimukset sananvapaudesta ja uusista presidentinvaaleista täyttyvät. Jokseenkin odotetusti KHL ei kuitenkaan ole ottanut kantaa Minskin tilanteeseen. Vain yhtenä joukkueena muiden joukossa Jokerien on vaikeaa kieltäytyä otteluohjelmassa heille määritellyistä otteluista, mikäli joukkue aikoo vielä tulevaisuudessakin pelata kyseisessä sarjassa. Lisäksi aihe on joukkueelle tulenarka helsinkiläisseuran venäläisrahoituksen vuoksi. Urheilijoiden ja joukkueiden sijaan ensisijaisesti vastuussa ovat urheilujärjestöt, Jokerien kohdalla KHL ja Minskin MM-kisaisännyyden tapauksessa Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF). – Jos tilanne on samanlainen kuin nyt, että kidutus rehottaa, syyllisiä ei tuoda oikeuteen ja presidenttinä jatkaa henkilö, joka on todennäköisimmin väärentänyt tuloksen, olisi aika outoa, jos sinne mentäisiin pelaamaan jääkiekkoa, Johansson toteaa. ”Peiliin katsomisen paikka” Amnesty on kerännyt nimiä Valko-Venäjän tilanteeseen liittyvään vetoomukseen, jossa vaaditaan muun muassa poliisiväkivallan lopettamista ja ilmaisunvapauden turvaamista maassa. – Vastuussa on sama Valko-Venäjän hallitus, joka haluaa puhdistaa mainettaan muun muassa urheilupesulla. Yhä useammin eri puolella maailmaa urheilukisoja järjestämällä yritetään välttää se, että puhuttaisiin maan sisältä löytyvistä ongelmista, Johansson toteaa. – Urheilujärjestöillä on aika lailla peiliin katsomisen paikka, kun kisoja myönnetään vaikkapa Valko-Venäjän, Kiinan tai Qatarin kaltaisiin paikkoihin. Johansson muistuttaa, ettei Amnesty koskaan aja kisojen boikotointia. Hänen mukaansa osallistujien on kuitenkin syytä olla tietoisia siitä, missä kontekstissa kisat tapahtuvat. Tiedon pohjalta he voivat itse tehdä päätöksensä. Räsänen kuvailee, että Valko-Venäjällä pelaaminen olisi tällä hetkellä hankalaa turvallisuuden lisäksi myös eettis-moraalisesta näkökulmasta. – Mutta vanha sananlasku kuuluu, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, hän muistuttaa. – Ne olisivat pelaajille äärettömän vaikeita päätöksiä. On aina helppoa sanoa, että näin pitäisi tehdä, mutta kuka meistä on elänyt elämäänsä täysin sen mukaan, mitä olisi pitänyt tehdä? Vaikea kieltäytyä Frans Tuohimaa myöntää suoraan, että vastaisi myöntyvästi MM-kisakutsuun myös Valko-Venäjälle, vaikka oma mielipide olisikin kisoja vastustava. – Jos isot organisaatiot tekevät päätöksen, on siinä vaikea sanoa ei. Puhutaan kuitenkin oman maan edustamisesta, vaikkakin väärässä paikassa, hän kertoo. – Siinä, etten edustaisi Suomea MM-kisoissa, olisi aika monta muutakin asiaa vaakakupissa. Varmasti yrittäisin tehdä sen mahdollisimman tyylikkäästi ja samalla seistä kuitenkin omien mielipiteideni takana, eli koettaisin vaikuttaa jotain muuta kautta. Räsänen ja Tuohimaa muistuttavat, että yksittäisen pelaajan kannanoton voima on lopulta hyvin pieni. – Jos pelkästään yhteen joukkueeseen nimetään vaikka 25 pelaajaa, ei se yksittäisen urheilijan päätös ihan hirveästi paina. Aina urheilijana toivoisi, että liitoissa olisi tarpeeksi valveutunutta porukkaa tekemässä päätöksiä, Tuohimaa toteaa. Kisojen toisen isäntämaan Latvian pääministeri Krišjānis Kariņš ilmoitti viime viikolla televisiohaastattelussa, ettei maa halua järjestää MM-kisoja Valko-Venäjän kanssa. Jo myönnettyjen arvokisojen siirtäminen poliittisista syistä on ollut erittäin harvinaista missään lajissa. Suomen jääkiekkoliiton linja Valko-Venäjän isännöintikelpoisuuden suhteen on ollut varovainen. Liiton puheenjohtaja Harri Nummela sanoo, että nyt on aika seurata Valko-Venäjän tilannetta. – Johtopäätösten aika on myöhemmin. Paras lopputulos saavutetaan, kun Suomi määrittää muiden johtavien jääkiekkomaiden kanssa yhteisen kantansa. Pallo on ensisijaisesti kansainvälisellä jääkiekkoliitolla, Nummela toteaa. Räsänen sanoo ymmärtävänsä liiton tämänhetkisen kannan täysin. – Joskus on hyvä antaa ajan hieman kulua. Jossain vaiheessa on kuitenkin tehtävä isoja ratkaisuja, kun se, ettei ota kantaa, muuttuu itsessään kannanotoksi. Urheilijallakin on sananvapaus Neljän viime vuoden ajan Yhdysvalloissa pelannut ja opiskellut Aapeli Räsänen kertoo, että urheilija saa poliittisia asioita kommentoidessaan sekä positiivista että negatiivista palautetta. Nimimerkkien takaa tulevat sosiaalisen median viestit hän kertoo jättävänsä oman onnensa nojaan. – Joidenkin mielestä urheilijoiden pitää keskittyä urheilemiseen, vaikka meillähän on sananvapaus siinä missä kenellä tahansa muullakin. Sitten on toinen leiri, joka tukee urheilijoiden kannanottoja, mutta vain mikäli urheilijan kanta on sama kuin heidän, Räsänen kuvailee. – Nykyään nettikeskustelu on sellaista, että pitää olla hyvin kieli keskellä suuta, tai sometuomioistuimen nuija kolahtaa. Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin tavoin Räsänen muistuttaa, että sananvapauteen kuuluu myös oikeus olla esittämättä mielipidettään. – Monilla ei varmasti ole mielipiteitä tällaisissa asioissa eivätkä ne ehkä kiinnosta, ja se on ihan ok. Joillain taas voisi olla mielipiteitä, mutteivät halua kritiikin takia tuoda niitä julki. Osa pyörittelee taas haastatteluissa samaa vuosikymmeniä vanhaa jargonia, koska se on turvallista eikä some- tai mediakohuja synny, Räsänen sanoo. – Kaikkia niitä, joilla on omat kantansa, pitäisi rohkaista tuomaan ne julki ja luomaan keskustelua. Keskustelemalla ja tietoisuutta lisäämällä saadaan monesti hyviä asioita aikaan. Frans Tuohimaa kertoo itse saaneensa pelkästään positiivista palautetta yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta. – Koen, että kun sanoo jotain, pitää pystyä seisomaan sen takana. En halua sohia asioita, joista en tiedä mitään, Tuohimaa toteaa. Tuohimaan mielestä virheellistä ”politiikan ja urheilun sekoittamisen” ajatusta käytetään erityisen usein silloin, kun halutaan hiljentää kantaa ottava urheilija. – Ja sitten kun puhutaan rasismista tai ihmisoikeuksista, ne eivät edes ole politiikkaa. Ihmisoikeuksien laiminlyönti on rangaistava rikos.