Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Ylijäämäruoan käyttö on ekoteko – hävikkiä syntyy valtavasti

Hieno uutinen Porin koulumaailmasta kertoo, että ruokahävikin vastainen työ tuottaa tulosta ( Satakunnan Kansa 15.10 .). Syyskuun valtakunnallisella Hävikkiviikolla tehtyjen vertailumittausten mukaan Porissa meni ruokaa roskiin 7,4 grammaa per oppilas. Vuonna 2017 vastaava luku oli yli 11 grammaa. Prosentuaalinen muutos on iso. Iso on tosin ongelmakin, jota vastaan myös kouluissa näin taistellaan. Ruokahävikkiviikon kampanjajulkaisuissa esitetään pysäyttäviä lukuja. Kotitaloudet heittävät Suomessa roskiin vuosittain jopa 160 miljoonaa kiloa ruokaa. Se merkitsee asukasta kohden 20–25:tä ruokakiloa ja noin sataa hukkaan heitettyä euroa. Lisää hävikkiä syntyy teollisuudessa, ravintoloissa, kaupoissa ja alkutuotannossa. EU:n alueella hukkaan menee joka vuosi noin viidennes tuotetusta ruuasta, koko maailmassa jopa kolmannes. Taloudellinen tappio on valtava, ja ilmasto kuormittuu. Hävikillä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. Systeemissä on jotain perustavanlaatuista vikaa, jos ihmiskunta haaskaa joka vuosi tuotetuista hedelmistä ja vihanneksista 3,7 biljoonaa omenaa vastaavan määrän tai lihaa 75 miljoonan lehmän verran, muun muassa. Määrät kuulostavat yksittäisen ihmisen, vaikka sen porilaisen koululaisen näkökulmasta murskaavan suurilta. Tavallisen kansalaisen osuudeksi noiden jättilukujen äärellä riittää kuitenkin se, että ymmärtää asian vakavuuden ja muuttaa sitten omaa toimintaansa mahdollisuuksien mukaan. Vaikka hävikkiä yritetään vähentää monin keinoin, sitä syntyy edelleen. Osa ylijäämästä päätyy jo käyttöön muuan muassa erilaisissa ruokajakeluissa. Joissain Satakunnan kunnissa, viimeksi Pomarkussa, on perustettu julkisiin tiloihin yhteisiä ruoka- tai jääkaappeja ( Satakunnan Kansa 14.10. ), joista kuka tahansa voi ottaa ylijäämäruokaa. Totuttu ajattelutapa on, että ylijäämäruokaa hakevat vain ne, joilla ei ole varaa muuhun. Oikein onkin tietysti jakaa ensin tarvitseville. Mutta varakkaammankin on hyvä osallistua hävikin vähentämiseen käymällä välillä kaupan sijaan yhteisellä ruokakaapilla, jonne kaikkia on kutsuttu. Ettei ylijäämääkin jää yli. Ylijäämän käyttäminen ei ole häpeä. Se on ekoteko.