Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Nuoret potevat kovaa elämän nälkää, siksi heitä on liki mahdoton sitoa kotiin määrittelemättömäksi ajaksi – voimakas pakote luonnollisesti muuttaisi kaiken

Porin kaupungin erityisnuorisotekijä Kalle Salmi luetteli ( SK 15.4.) monta syytä siihen, miksi nuoret vaikuttavat vanhempien silmissä välinpitämättömiltä koronaviruksen suhteen. Alusta asti viesti on ollut se, että sairaus osuu vakavasti lähinnä ikääntyneisiin. Itsensä usein kuolemattomaksi ajattelevalle nuorelle tämä on ikään kuin lupa olla välittämättä. Ei koske minua. Tautitilanne Satakunnassa on ollut varsin rauhallinen. Sairastuneita ei ole lähipiirissä ja mahdollinen karanteeni ei koske omaa perhettä. Monelle nuorelle mikään ei ole niin tärkeätä kuin kaverit. Etenkin nyt, kun harrastukset ovat tauolla ja koulut kiinni. Sinne mennään, missä kaveritkin ovat. On se sitten Porin Tikkulan ABC tai jonkun koti. Hetkessä elävät nuoret myös kaipaavat rutiineja. Nyt ollaan hieman hallitsemattomassa tilassa ja kukaan ei osaa sanoa, koska pääsemme takaisin normaaliin. Tämä ahdistaa, meitä kaikkia. Paikallisten nuorten joukkokokoontuminen pääsiäisenä Porissa nosti verkossa esille paikoin hyvin ehdotonta keskustelua. Joistakin kommentista paistoi läpi se, että kirjoittajalla ei ole mitään kosketuspintaa nuorten elämään. Taloudessamme asuu peruskoulunsa pian päättävä nuori. Voin sanoa, että koronarajoitusten aika on ollut tässä perheessä paikoin hyvin haasteellista. Rajoitukset kyllä ymmärretään, mutta niitä on välillä todella vaikea hyväksyä. Olemme puhuneet paljon koronasta sairautena ja käyneet läpi tiedossa olevat faktat sekä mahdolliset kysymykset. Kysymyksiä ei ole ollut paljon, sillä yllättävän moni asia nuorella on ollut jo tiedossa ja välillä on yllättänyt jopa vanhempansa uudella tiedolla. Olemme puhuneet myös meneillään olevasta poikkeustilasta ja miksi sellainen on. Sekä siitä, että vaikka nuori ei sairastuisi vakavasti, niin hän voi levittää tautia. Perheessämme kavereiden kanssa olemista on rajoitettu toistaiseksi, mutta en voi sitoa nuorta kokonaan patteriin kiinni määrittelemättömäksi ajaksi. Hänellä on mahdoton elämän nälkä. Pitää kokea ja nähdä asioita. Kodin seinät eivät riitä. Yleisen turvallisuuden vuoksi vanhempien tehtävä on kuitenkin rajoittaa nuorisonsa kulkemista. Toinen missio on tarpeen tullen jankuttaa sairaudesta, sen riskeistä sekä käyttäytymisestä poikkeusaikana, vaikka itseltäkin alkaisi korona tulla jo korvista ulos. Kokonaan kotiin perusterveitä nuoria on vaikea pakottaa jäämään, etenkään jos kukaan perheenjäsenistä ei kuulu riskiryhmään ja ulkonaliikkumiskieltoa ei ole. Vanhemmat eivät puolestaan voi lähteä kentälle paikallispoliiseiksi. Se on virkavallan tehtävä. Erityisnuorisotyöntekijä Kalle Salmen sanoja lainaten, mitään taikatemppua ei ole, jolla nuoret saadaan ottamaan koronavirus riittävän vakavasti. Pitää vain jatkaa puhetta, olla kiinnostunut nuoren asioista ja toivoa, että paluu normaaliin olisi lähempänä kuin uskallamme tällä hetkellä toivoa. Kirjoittaja on kehityspäällikkö. Rajoitukset kyllä ymmärretään, mutta niitä on välillä todella vaikea hyväksyä.