Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Juho Kurki pääsi syksyllä koronakaupunki Wuhanista kotiin ilman oireita – Kisatauolla ampuja voi lukea rikoskirjallisuutta: ”On se hullua touhua”

Juho Kurki ei voinut lokakuun lopussa arvata, kuinka maailmaa mullistavassa kaupungissa hän kilpaili. Liikunta-aliupseerina Porin prikaatin palveluksessa Niinisalossa työskentelevä ampuja osallistui sotilasurheiluliiton MM-kilpailuihin. Ne järjestettiin silloin vielä varsin tuntemattomassa kiinalaiskaupungissa nimeltä Wuhan. Pari kuukautta myöhemmin Wuhan tuli otsikoista myös Kurjen silmiin. Maailma alkoi kuulla kaupungista levinneestä uudesta koronaviruksesta. Kukaan ei tiedä tarkkaan, milloin Covid-19 on todella saanut alkunsa. Ehkä marraskuussa, ehkä jo aiemmin. –  Kun uutisia alkoi tulla, mietin vain, että jos olisin itse saanut tartunnan, olisin sen ehtinyt jo sairastaa, Kurki sanoo. Wuhanissa yli lähes 10 000 urheilijaa yli sadasta eri maasta. Ainakin saksalais-, ranskalais- ja italialaisurheilijat ovat myöhemmin kertoneet kärsineensä kisojen aikana tai pian niiden jälkeen koronavirukseen yhdistettävistä oireista. Kurjella ja muilla suomalaisilla ei ollut oireita. Kankaanpääläiselle jäi Wuhanista hyvä maku. Järjestelyt olivat hänen mukaansa viimeisen päälle. –  Varmaan siellä on niitäkin paikkoja, joissa kaikki ei ole aivan viimeisen päälle, mutta ei meille niitä näytetty. –  Tuolla reissulla ei tullut paljon kierreltyä kisakylän ulkopuolella. Ei eläintorillakaan. Juoppohullun päiväkirjasta kipinä Korona tyhjensi ampujien kisakalenterin siinä kuin kaikkien muidenkin urheilijoiden. Kurjen ohjelmasta lähtivät muun muassa maailmancupin kilpailut ja olympiakarsinnat, kenties myös Tokion olympialaiset. 28-vuotias kankaanpääläinen on ehtinyt pitää vuosi- ja myös ammuntaloman. Kuukauteen hän ei edes koskenut aseeseen. Kuulantyöntäjä Arttu Kangas haastoi Kurjen Satakunnan Kansan kirjasarjaan. Kangas uskoi, että Kurjen lukulistalta löytyy teoksia, jotka voisivat kiinnostaa häntäkin. Onko Kankaanpään Ampumaurheilijoiden mies käyttänyt vapautunutta aikaa lukemiseen? –  Innostun lukemisesta jaksoittain. Alkuvuonna tuli kirjoja luettua, mutta nyt on pieni tauko, Kurki kertoo. Kouluikäisenä kirjat olivat hänelle pakkopullaa. Myöhemmin Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja antoi Kurjelle lukukipinän. –  Se oli kevyt ja hauska. Sen jälkeen luin muitakin Vuorisen kirjoja. Isoimman vaikutukseen Kurkeen on tehnyt Stieg Larssonin Millenium-trilogia . Hän piti kirjoista tehdyistä elokuvistakin, mutta eivät ne lukukokemusten veroisia olleet. Rikoskirjallisuus ja rikollisjärjestöjen tekosista kertovat teokset ovat muutenkin kuluneet Kurjen käsissä. Yhtenä tuoreena kokemuksena on jengijohtajan ja Katiska-vyyhdissä syytettynä olevan Nacci Tranbergin kirja. Se ei ole lainkaan niin hauska ja kevyt kuin kirja, josta kiinnostus lukemiseen lähti. –  On se hullua touhua, Kurki kuvailee Tranbergin kertomuksia. –  Vaikkei näissä kirjoissa varmaan kaikkea edes kerrota. Tunnettu epäonnistumisesta Urheilijoiden elämäkerroista Kurjelle ovat tulleet tutuksi muun muassa Kimi Räikkösen ja Kiira Korven tarinat. Korven kirjaa lukiessaan Kurki kertoi miettineensä, missä on järkeä, missä ei, ja mihin elämässä kannattaisi keskittyä. –  Urheilukaan ei kuitenkaan ole koko elämä. Ampujista kirjoja ei ole juuri kirjoitettu. Ainakaan Kurki ei ole sellaiseen törmännyt. Yhdysvaltalaisen Matthew Emmonsin tarinan hän mielellään lukisi. Emmons on olympiavoittaja, mutta kaksi kertaa hän on menettänyt olympiakullan viimeisellä laukauksella. Ateenassa hän ampui pienoiskiväärin asentokilpailussa viimeisen laukauksen väärään tauluun. –  Emmons oli jossain kohtaa maailman tunnetuin ampuja, mutta ei menestyksen vaan epäonnistumisen takia. Onhan se raadollista. Muistijälkeä muokkaamaan Kurjen viime aikojen luvussa on ollut myös yksi sama kirja kuin hänet haastaneella Kankaalla: Harri Gustafsbergin Karhuryhmä . Nimensä mukaisesti poliisin valmiusryhmän Karhun toiminnasta kertovassa kirjassa on Kurjen mielestä ammennettavaa myös urheilijalle. Hän miettii, että Karhun toiminnan psyykkisessä puolessa voisi olla opettavaa. –  Olen minäkin tehnyt mielikuvaharjoituksia, mutta Karhuryhmässä siihen sai erilaista näkökulmaa. Se liittyy muistijäljen muokkaamiseen. Sitä voi muokata niin, ettei epäonnistunut ja huono suoritus vaikuta seuraavaan suoritukseen. Muistijäljen muokkaamista Kurki yrittää taas joskus, kun kilpailut jatkuvat. Jos muistijälkeä on tarvetta muokata. Ilman Wuhanin virusta Kurki olisi parhaillaan Tshekissä viimeisissä olympiakarsinnoissa. Hän odottaa tietoa siitä, milloin karsinnat järjestetään. Kurki oli jo kahdeksan vuotta sitten erittäin lähellä olympiapaikkaa. Silloin hän jäi pisteen päähän Lontoon-matkasta. Rio de Janeiron olympialaiset 2016 jäivät reilun kahden pisteen päähän. Ne muistijäljet kankaanpääläinen on peittänyt. Hän on luottavainen Tokion viimeisiin karsintoihin, koska ne sitten ovatkaan. Miehen mukaan ammuntakunto on kohdallaan, se pitää vain säilyttää. –  Iso tavoite ei ole vain päästä olympialaisiin, vaan myös pärjätä siellä. Satakunnan Kansan juttusarjassa selvitetään, minkälaisia kirjoja paikalliset urheiluhenkilöt lukevat. Jokainen haastateltava saa valita, ketä haastattelemme seuraavaksi. Uusi haastateltava pitää löytyä eri urheilulajista, eikä haastateltavan tarvitse tuntea häntä entuudestaan. Juho Kurki haastoi pyörätuolikelaaja Amanda Kotajan.