Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Touhuaako juhlarahasto "ilmastohörhönä"?

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola otsikoi pääkirjoituksensa tylyllä kysymyksellä "Onko Sitrasta nyt tullut ilmastohörhö?". Se mielellään seurailee ajan henkeä, ja nyt se on ilmastoteema. Sitra kaavaili suomalaisille "1,5 asteen elämäntavat", eli muun muassa lihan syönti pois ja omista autoista julkisiin tai pyörän selkään. Se lupasi, että yritysten kassavirrat pulppuavat jatkossa "kiertotaloudesta". Savon Sanomat piti raporttia kansalaisten silmissä "kuohuttavan yliampuvana". Ehdotukset tyhjentäisivät tehokkaasti maaseudun. Huoltovarmuus vaarantuisi. Sitra ei huomaa, että ilmastonmuutos on koko maailman asia. Kun meillä kiristetään, tuotanto siirtyy muualle. SS:n mielestä Sitralta puuttuu realistinen pohdinta. Se lietsoo hysteriaa. Kolumnisti Kari Pitkänen ihmetteli, saako enää tulla haudatuksi puuarkussa, kun koko elämäntapa pitää muuttaa. Eduskunta perusti Sitran 1967 lahjana 50-vuotiaalle Suomelle ja työnsi sen Suomen Pankin hoitoon. Pesämunaksi se sai 100 miljoonan markan obligaatiot Suomen Pankilta. Kolmen lisäyksen jälkeen potti oli 400 miljoonaa. Vuonna 1992 Sitra siirrettiin pankilta eduskunnan alaisuuteen. Se sai valtion omistamia Nokian osakkeita. Nokian menestys ampaisi pilviin. Sitran peruspääoman markkina-arvo oli viime vuodenvaihteessa noin 800 miljoonaa. Sen 37 miljoonan sijoitustuotolla rahoitettiin toiminta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos pärjäävät 4-5 miljoonan budjetilla. Sitra työllistää noin 180 henkilöä. Mervola nimitteli Sitraa "kultaiseksi suojatyöpaikaksi", johon otetaan nousevia tai tippuneita puolueiden "kykyjä" ja jopa kellokkaiden puolisoita. Siellä ovat olleet mm. Esko Aho (kesk.), Jouni Backman (sd.) ja Oras Tynkkynen (vihr.). Parhaillaan 51 hakijaa kisaa Sitran yliasiamiehen kuusivuotisesta pestistä, kun Mikko Kosonen jää eläkkeelle. Mukana ovat muun muassa Jyrki Katainen, Suvi-Anne Siimes, Pekka Sauri (vihr.) ja Johanna Karimäki (vihreiden ex-kansanedustaja). Ainakin yliasiamiehen palkka on melko "kultainen", yli 20 000 kuukaudessa, kun pääministerille maksetaan rapiat 12 000. SDP onpäättyneen vaalikauden varjobudjeteissaan merkinnyt tulosarakkeeseen noin 360 miljoonaa Sitralta koukattavia rahoja. Nyt vaalituloksen jälkeen Sitran johto päätti antaa valtion kirstuun kertapanoksena 100 miljoonaa. Taisi olla pakkorako. Vuonna 2016 Sitra ärsytti ay-liikettä ja SDP:tä. Sen katsottiin ajaneen työnantajien etuja ehdottaessaan joustoja työelämään, mm. neljän kuukauden palkatonta työnäytejaksoa. Ay-pomot syyttivät Sitraa "politikoinnista", mikä heille itselleen onkin täysin vierasta. Alkuvuonna Matti Vanhasen (kesk.) johtama parlamentaarinen työryhmä tutki Sitran olemusta, mutta tuloksena oli vain ehdotus, että Sitra tarvitsee oman hallintoneuvoston - eli sivutuloja poliitikoille. Nyt Suomen Pankin pankkivaltuusto toimii Sitran hallintoneuvostona. Alunperin Sitran tehtäväksi annettiin maan talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen. Yliasiamies Kosonen luonnehtii 2000-luvun Sitraa "yhteiskunnalliseksi muutosagentiksi ja tulevaisuustaloksi": suomalaisen hiilijalanjäljen pitää vähentyä 93 prosenttia vuoteen 2050. Kontaktini Sitraan osui sen alkuaikoihin. Saimme kuulla muun muassa piispa Eero Huovisen ja muistaakseni ainakin Alkon pääjohtajan ja muutaman muun näkemyksiä maapalloa kartoittaneelta kokemusmatkalta, jolle Sitra oli heidät lähettänyt. Erkki Teikari Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.