Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Science-lehden mullistava metsittämistutkimus antaa toivoa – maailmanloppu on peruttu, suomalainen metsänomistaja on ilmastosankari

Jo suhteellisen pienellä maailmanlaajuisella metsän pinta-alan lisäämisellä hiilidioksidin määrä pystyttäisiin palauttamaan esiteolliselle tasolle ja pysäyttämään hallitsematon ilmaston lämpeneminen. Suhteellisen pieni tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, ettei kaupunkeihin tai viljelysmaihin tarvitsisi juurikaan kajota, vaan parhaat paikat löytyisivät nykyisistä metsistä tai niiden liepeiltä, alueilta joilla puut kasvavat luonnostaan. Tarvitaan satoja miljardeja puita, siinä kaikki Perjantaina julkaistun Science -lehden tutkimus on mullistava. Tutkijat Jean-Francois Bastin , Yelena Finegold , Claude Garcia , Danilo Mollicone , Marcelo Rezende , Devin Routh , Constantin M. Zohner ja Thomas W. Crowther laskivat ensimmäisen kerran toimivan, toteuttamiskelpoisen ja suhteellisen halvan tapa torjua ilmastonmuutos ja lisäksi hallita ilmakehän hiilitasapainoa. Riittää, kun istuttaa miljardeja puita, suunnilleen 500 miljardia, ympäri maailmaa ja antaa niiden kasvaa. Tarvittava lisämetsäpinta-ala vastaisi reilua kymmenesosaa Maapallon maa-alasta. Tällä operaatiolla hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä laskisi noin 25 prosenttia eli esiteolliselle tasolle. Työtä on paljon edessä, mutta on turha ahdistua Mikään edellä mainittu seikka ei tarkoita, että tehtävä olisi helppo ja äkkiä tehty. Samalla täytyisi ottaa käyttöön teknologioita, joilla päästöjä saadaan pienennettyä lähelle nollaa ja saada maailmanlaajuinen väestönkasvu kuriin. Tutkimustulos kuitenkin tarkoittaa, että maailmanlopulla on turha pelotella. Ilmastonmuutoksen torjunta ei vaadi ylitsepääsemättömiä ratkaisuja, eikä ole menetetty yksittäisten vuosien takapakkien takia. Lisähyötynä metsittämisprojekteista seuraa se, että maailman eläin- ja kasvilajeille annetaan runsaasti lisää elintilaa elpyä ja toipua ihmisen aiheuttamasta ekokatastrofista. Onkin mielenkiintoista nähdä, yritetäänkö tutkimusta kumota tai tarkentuvatko tutkijoiden laskelmat vertaisarviointien myötä. Suurvallatkin tulevat järkiinsä Pallo on maailman suurimmilla mailla. Metsittämisprojekti vaatii suurvaltojen johtajuutta ja maailmanlaajuista rahoitusta ja kannustimia. Tutkijoiden analysoimien satelliittikuvien mukaan puolet potentiaalisesta metsittämisalasta sijaitsee kuudessa maassa: Venäjällä, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Brasiliassa ja Kiinassa. Maat ovat siinä järjestyksessä, miten paljon hyvää metsittämisalaa on tarjolla. Ei kannata kuitenkaan olla huolissaan, etteivätkö suurvallat ennemmin tai myöhemmin tajuaisi omaa etuaan. Jokaisella niistä on ilmastotermein ilmaistuna oma kaupunki meressä, jos mitään ei tehdä. Suomelle avautuvat mittaamattomat markkinat Kun metsä mainitaan, Suomessa on syytä olla hereillä. Suomella on mainio tilaisuus näyttää maailmalla ilmastojohtajuutta ja hyötyä metsittämisprojekteista. Tietotaitoa täällä riittää. Suomi on onnistunut hakkuista huolimatta lisäämään viime vuosikymmeninä metsiemme puihin sidotun hiilen määrää huimasti. Vaikka puita kaadetaan, metsät kasvavat hakkuita nopeammin. Metsäteollisuus ja metsän kasvattaminen eivät myöskään ole vastakkain. Kaadetusta puusta rakennettu talo sitoo hiiltä jopa vuosisadan. Monet muovituotteet voidaan korvata puupohjaisilla materiaaleilla. Suomalainen metsänomistaja ja taimien istuttaja on tuoreen tutkimuksen valossa ilmastosankari.